Otetaas rekolat!

Mirkka Rekolaa (1931-2014) aforismiviikon päätteeksi

Hän jos kuka kuuluu tähän kastiin. Tässä koottuna tärkeimmät:

TUOREESSA MUISTISSA KEVÄT  - Aforistiset kokoelmat, WSOY 1998

Neljän aforismi/runokirjan koonta.

Muistikirja, 1969, aluksi.
Kirja, jota abikeväänä tarkasti tutkin, hyvä etten sanaa Sanana pitänyt.

Kunnes yhtenä sunnuntai-iltana palokunta ruiskutti vettä ja kasteli laina-aarteeni läpimäräksi. Pakkohan niiden oli: puutalo, jota hyyräsimme, Rantakadulla oli syttynyt palamaan. Maanantaina sitten kaivelemaan jäännöksiä, ja jäännöksistä kärsinyt sinertäväkantinen Muistikirja oli kaiveltava. Palautettava saman kadun varrella sijainneeseen kirjastoon.
Oma hommansa että uskoivat virkailijat kirjarepaleen kohtalon.
Yksi aforismi ylitse muiden pyörinyt siitä lähtien monessa muodossa päässä, tästä sen nyt sanatarkasti jäljennän:

"Kultaomenia hopeamaljassa ovat viisaan sanat ajallansa sanotut. Niitä ei syödä."

Ei ihan niin kuin Kirjavinkeissä tänään ilmitoin: malja se on eikä mikään arkinen lautanen.

Tulee toinen viisas nainen Mirkan viereen - Eeva. Eeva Kilpi (1928-) ja hänen muistikirjansa ja hänen koko tuotantonsa. Molemmat jotenkin taka-alalta kuiskineet painavan sanottavansa. Ovat saman ikäluokan ihmisiä; Eeva vanhempana yhä taivaltamassa. Oikeassa elämässä Mirkka Rekolan rinnalla eli puolivuosisataa Mirjam Polkunen (1926-2012), mutta ei siitä nyt tässä.

Eikä kokoelman muistakaan teoksista tässä tämän enempää kuin teoksesta

Tuoreessa muistissa kevät, 1987, parit mitä osuvimmat pisteen ja kysymysmerkin kanssa:

"Älä nyrkkiä, heristä korvia."

"Mutta miksi se nukkumatta tulee, aamu?"

Sekä vielä yksi helmi, jossa ei pistettäkään:

"Koskettaa kuulla"

Ta-kuulla.

Mirkka Rekola, kuva Kristina Carlson

 aforismiviikko   

I - II - III - IV - V - VI - VII

KIRJA-ARVOSTELUT

Joka toiselle kuoppaa

aforismiviikolla RAIKUKIN tavallistakin typistetympi

PUU NURIN - VARMUUDEN VUOKSI

Eeva puraisi palan omenasta - lankesi.

Eilen kaadoin koko omenapuun; jäi kuoppa - langettavaksi. 

 aforismiviikko   

I - II - III - IV - V - VI - VII

20 ja 20 tai 20 ja 20.
Siinä RAIKUILUN vuoden 2020 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa
ja pitää lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)

KIRJA-ARVOSTELUT

Kiinalaista viisautta

ja nahkakantinen tytkirja

Ei, älkää säikähtäkö: Maosta ei mittää.

Jatkamme aforismiviikkoa juhannuksesta piristyneinä, sukellamme sinologi Pertti Seppälän matkassa ikiaikaiseen Kiinaan otsikon kirjalla (1984 WSOY), jolla Seppälä aloitti kiinalaisen kirjallisuuden uransa.

Minä näyn lopettaneeni tuolloin oman urani, kirjallisuuskriitikkona, vaikka samaa ikäluokkaa olemmekin. Enkä ole näemmä enää arvioinut tätä Väisäsen Ritun Karjalaisesta lähettämää kirjaa, kun tuli tärkeämpääkin tekemistä.

So. lähete toimitukseen: 
"Stop tykkännään. Alan täst'eespäin tutustumaan nahkakantiseen 'kirjaan'."

Se uusi kirja on ollutkin antoisa kirja.👄 💑👦👧
Sitä yhä luen.

Vaan kaivetaanpa nyt tunneli sinne Kiinaan ja poimitaan muutama sananlasku tahi aforismi eli mietelause Seppälän suoraan kiinankielestä suomentamista alkuperäislähteistä, aikojen saatossa kertyneistä kymmenistätuhansista sananparsista. Ylähuulenkarvasta viinaan, valtakunnan asioista avioliittoon ja juoruista avaraan mieleen, yms.

"Ellei ylähuulessa karva kasva, ei ole mieheen luottamista."

"Jos haluat viinasta eroon, katsele selvin päin humalaista."

"Mies ja vaimo ovat kuin riisi ja vehnä, ystävät kuin viini ja liha."

"Juorut ovat tuulta nopeampia."

"Yksi persikkapuu synnyttää tuhat kukkaa."

"Ei totuus äänekkyydessä majaile."

"Kun on avara mieli, ei asumuksella väliä."

  aforismiviikko   

I - II - III - IV - V - VI - VII 

KIRJA-ARVOSTELUT

- Elämä ainaista kivireen vetoa, sanovat

aforosmiviikko jatkuu
nyt kuvana:

vrt.

Eikö parempi vetää perässään jyrää - jälki tasaisempaa.

  aforismiviikko   

I - II - III - IV - V - VI - VII

KIRJA-ARVOSTELUT

Ajatelmia Afrikasta ja Arabiasta

Orjatyössä pari viikkoa puskettua ajatukset pätkittyvät ja lepovuoteelle päästyä ei proosa pahemmin iske.
On ajatelmien aika. Kutsuttakoon niitä sitten millä nimellä tahansa: ovatko ne aforismeja, vai ovatko ne sananlaskuja, vai ovatko ne vain töksäytyksiä. Ykshailee. Pääasia että lohtua, iloa ja älyä jakavat.
Aloitimme Galakseista.
Putoamme maahan, maihin vieraisiin.

Eipä näy hikkajii tuolloinkaan ymmärtäneen aforismin ja sananlaskun välistä eroa. Aforismeiksi laittoi, vaikkei sen paremmin Matti Kuusi kuin Jussi Arokaan aforismeiksi sananlaskukirjojaan 'laskenut'.

 aforismiviikko   

I - II - III - IV - V - VI - VII

KIRJA-ARVOSTELUT

Entä jos!

Taasko tuo sama huuhaaukko on palannut telkkuun lauantaisin hymyhuulin virnuilemaan iloksemme! Kunhan ei vain piruilisi kustannuksellamme? Sietää olla variksenvarpaillaan - kesäkin kun on.

Pitäisikö hänet kieltää olemasta, ainakin tulemasta television kautta tykömme, vähän niin kuin sivistyshistorian dosentti Osmo Pekonen kieltäisi kaikki poliisisarjat aamun Hesarissa:

Television poliisisarjat pitäisi lopettaa

Väkivaltaisten amerikkalaisten poliisisarjojen jatkuvasta esittämisestä ei seuraa mitään hyvää.

Tilalle OP ehdottaa tiedettä, taidetta, filosofiaa ja kirjallisuutta, luonto-ohjelmia ja musiikkia.
Kannatan.
Senkin uhalla että tilalle tulisi lisää tervoa. Mitä sitä nyt ampumaan syyttä suotta.

Entä jos ei aukaisisi telkkua ja muita sinertäväsilmiä ollenkaan, rauhoittuisi kertakaikkiaan vain olemaan, ja jos jotain oman pään ulkopuolista virikettä kaipaisi niin tyytyisi perinteiseen kirjaan, lukemiseen olennaisesti kuuluvaan sivujen rapinaan!
Ihan huutomerkin vaatii tuommoinen huomio, vaihtoehto jota harvempi huomaakaan.
Herätys, herätys.
Varteenotettava vaihtoehto!

Entä jos aluksi ei tyytyisikään urautuneisiin lukutottumuuksiin!
Aforismeja suosittelisin ensialkuun. Itse aion niiden kimppuun hyökätä juhannusviikon ajaksi mitä nyt multahommilta jää aikaa. Onhan meillä valoisat yöt!
Aforismeja ja juhannusruusuja - mikä nautinto! Vau!

Piikkejäkään ei voi vältellä.

Tänään aloitan aforismikertauksen ihka uudella, mistä tuo yo. kuva.

linkki

Poimin maistiaisiksi teille parit:

"Järki ei anna kenellekään ensiapua.
 Vaisto - pystyy siihen"

"Kiitos pölyhiukkasista, kiireinen matkamies. Näen niissä auringon." 

Ensimmäinen on venäläisen Mihail Kuzminin (1949-) päästä, jälkimmäinen FT Eero Suvilehdon (1947-).

Kuszmin vihaa runsassanaisuutta, so. turhia sanoja, kuten aforistikkojen täytyykin.
Eero Suvilehdolla taas on potentiaalia ja kompetenssia jo pelkän runsasammatilaisuushistorian myötä ajatella mitä tahansa: Bulgarian kirjallisuuden dosentti, logopedian lehtori, tulkki, terapeutti, teollisuustyöläinen, lakkarissa on myös harvinainen titteli: Pohjoismainen mestaripainija vuodelta 1972.

Jo noista jos jotakin viisaasti kiteytettyä irtoaa! Ajatuspainia.
Jos tätä kaksikielistä kirjaa ei käteen heti löydy, ensiapu löytyy Kuzminin suomennetuista runoista täältä.

En malta olla laittamatta loppuun tätä Kuzminin viiltävää totuutta:

Lukiessaan

omia tuotoksiaan

kirjailija lopultakin

löytää lukijansa.

  aforismiviikko   

I - II - III - IV - V - VI - VII   

Kirjavinkeissä Galaksi

KIRJA-ARVOSTELUT