Hikatusta - hikkaj: Leppänen

tiistai 30. toukokuuta 2023

Kaikki luettavia

- ei olankohautuksella ohitettavissa yksikään!

Kirjakatalogit syksy 2023

1. readme

2. Kosmos

3. Kirjapaja

4. Like

5. Atena

6. Bazar

7. Teos

8. Aviador

Kirjakarsinta osa 3

Jos viimeksi vähän ilkikurilla, nyt tosissani: Kirjapajan syksyssä on taas mitä lukea. Luettavia jok'ainoa, joista vastenmielinen pakko karsia kolmen tieltä suurin osa pois.

1. Ulla-Maija Paavilainen ja Katarina West: Päivät jotka sain

Elämän rajallisuus.
Hädin tuskin neljäkymmentä, kun ystävän päivät ovat käytetyt.

2. Mari Leppänen: Kuulun tähän maisemaan

Elämä voi olla taivaallista myös maan päällä tallustellessamme.

3. Juhani Mattila: Onnea etsimässä

Psykiatrin sana piispan sanojen päälle. Onko onni ongittavissa?

Kyllä passaa taas syksyyn sukeltaa - kunhan kesäisistä päivistä päästään!

Ja miten paljon jää yli, väliin! (kun ei rahat riitä jukulauta)

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

tänään

Heidi Viherjuuri: Ollaanko nyt perillä

torstai 14. huhtikuuta 2022

Äidinkielenopettajat romaanirintamalla

Nytkin kaksi menossa ja vasta luin parit kolmet. Äidinkielen ammattilaisilta.

Hyvä, hyvä! Ei lukiessa tarvitse kompastella kielioppityylittömyyksiin: mennään ns. kevyesti riman yli.

Vastaikään luin upean Suvannon, jonka kiuruvetinen Heidi Jaatinen kirjoitti jatkoksi palkitulle Koski-romaanille. No, luokanopettaja Heidi vain, mutta maisteri mikä maisteri silti, yhtenä opetusaineena joka tapauksessa äidinkieli.

Sitä ennen luin Kiteen lukiossa äidinkieltä opettaneen Tuula Rannan dekkarin Totuus on vaihtuva maisema. Pidin, vaikken dekkareita juuri luekaan. En ole lukenut Eeva Tenhusenkaan dekkareita, vaikka samassa Puhoksen kylässä jonkin aikaa asuimme. En edes Nuku hyvin, Punahilkka koulumaailmaan sijoittuvaa -dekkaria; siinä saattaisi olla tunnistettavissa jopa sama asuntola jossa vuoden asuskelin.

Viimeksi valui mielensisuksiin Merit Riihosen Mitä ikinä haluat vanhemman naisen teinipoikahätyyttely. Siinä olikin myrkyllisiä laineita mielelle. Merit ei liene ollut liiemmin opetuspuuhissa, Linked in kuitenkin vahvistaa koulutuksen: "Koulutustaustaltani olen filosofian maisteri suomen kielen alalta."

Juuri lopetin Anne-Mari Lemmetyisen sota- ja tuberkuloosiaiheisen romaanin Toiveiden ja huokausten talot. Äidinkielen maistereita myös Lemmetyinen. Ja juuri aloitin Aino Leppäsen Terkuin ope -romaanin. Siinä näin näppituntumalta tuntuu vauhtia piisaavan, hyvä ettei mennä chick lit -tyylillä, saas nähä: tämä Aisku-maikka sentään jo neljätkymmenet.

Eikä nämä opet tähän lopu: sokerina pohjalla odottamassa Kauppisen Katrin, Liperistä kotoisin, jo runollisella nimellään houkutteleva esikoinen Laakson linnut, Aavan laulut. Puhunpa, kuin tunteakseni, Kauppisen Katrista, sillä olen lukenut ja arvostellutkin hänen kirjailijaksitulemisharjoittelujaan, Katri Siskona kirjoittamiaan kahta chick litiä 30 ennen 30 sekä 30 jälkeen 30. Jos hänet pääsiäisenä ristiinnaulitsisi ...

s(umma) s(ummarum)

Kannattaa opiskella suomen kieltä yl.tutkintoon saakka, voi päästä kirjailijaksi, Jos suorittaa vain vaivaisen approbaturin, jää kirjallisuuskriitikoksi, kuten yllekirjoittaneelle on päässyt käymään.