Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Katri Sisko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Katri Sisko. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. huhtikuuta 2022

Äidinkielenopettajat romaanirintamalla

Nytkin kaksi menossa ja vasta luin parit kolmet. Äidinkielen ammattilaisilta.

Hyvä, hyvä! Ei lukiessa tarvitse kompastella kielioppityylittömyyksiin: mennään ns. kevyesti riman yli.


Vastaikään luin upean Suvannon, jonka kiuruvetinen Heidi Jaatinen kirjoitti jatkoksi palkitulle Koski-romaanille. No, luokanopettaja Heidi vain, mutta maisteri mikä maisteri silti, yhtenä opetusaineena joka tapauksessa äidinkieli.

Sitä ennen luin Kiteen lukiossa äidinkieltä opettaneen Tuula Rannan dekkarin Totuus on vaihtuva maisema. Pidin, vaikken dekkareita juuri luekaan. En ole lukenut Eeva Tenhusenkaan dekkareita, vaikka samassa Puhoksen kylässä jonkin aikaa asuimme. En edes Nuku hyvin, Punahilkka koulumaailmaan sijoittuvaa -dekkaria; siinä saattaisi olla tunnistettavissa jopa sama asuntola jossa vuoden asuskelin.

Viimeksi valui mielensisuksiin Merit Riihosen Mitä ikinä haluat vanhemman naisen teinipoikahätyyttely. Siinä olikin myrkyllisiä laineita mielelle. Merit ei liene ollut liiemmin opetuspuuhissa, Linked in kuitenkin vahvistaa koulutuksen: "Koulutustaustaltani olen filosofian maisteri suomen kielen alalta."

Juuri lopetin Anne-Mari Lemmetyisen sota- ja tuberkuloosiaiheisen romaanin Toiveiden ja huokausten talot. Äidinkielen maistereita myös Lemmetyinen. Ja juuri aloitin Aino Leppäsen Terkuin ope -romaanin. Siinä näin näppituntumalta tuntuu vauhtia piisaavan, hyvä ettei mennä chick lit -tyylillä, saas nähä: tämä Aisku-maikka sentään jo neljätkymmenet.

Eikä nämä opet tähän lopu: sokerina pohjalla odottamassa Kauppisen Katrin, Liperistä kotoisin, jo runollisella nimellään houkutteleva esikoinen Laakson linnut, Aavan laulut. Puhunpa, kuin tunteakseni, Kauppisen Katrista, sillä olen lukenut ja arvostellutkin hänen kirjailijaksitulemisharjoittelujaan, Katri Siskona kirjoittamiaan kahta chick litiä 30 ennen 30 sekä 30 jälkeen 30. Jos hänet pääsiäisenä ristiinnaulitsisi ...

s(umma) s(ummarum)
Kannattaa opiskella suomen kieltä yl.tutkintoon saakka, voi päästä kirjailijaksi, Jos suorittaa vain vaivaisen approbaturin, jää kirjallisuuskriitikoksi, kuten yllekirjoittaneelle on päässyt käymään.

Kirjavinkeissä 
tänään

hiihtelyt: +0 -6°C  7+10+10 km  1040 km/€  163 h

perjantai 5. marraskuuta 2021

Pitkä tie kustannetuksi kirjaksi

Lahjakkuus ei riitä, keihäänheitossakaan; tarvitaan ne 10 000 toistoa, ja sitten alkaa sujua - jos on lahjakkuutta kyllin.

Olen seurannut Katri Siskon kirjoittajan taipaletta sivusilmin kahden omakustanteen kautta: 

Lue vinkki 30 ennen 30   ja sitten  30 jälkeen 30


Nuo kirjat ovat olleet kaukana kaukana omilta lukuriistamailtani, silti olen ne lukenut.
 
Silti? = 
a) verestänyt nuoruusvuosiani; b) moderni opettaja/koulumiljöö; c) synnyinseutu Pohjois-Karjalassa; d) sujuva kerronta. 
Siis =
olen odottanut, koskahan Katri Sisko, lahjakas kun on, pääsee siirtymään asiaan eli kiinnittymään 'kunnon' kirjalliseen kenttään.

Ja katos vaan:


Tulossa ollaan!

Noin kertoo Otavan kevään 2022 kirjakatalogi, kuin myös KS itse blogissaan Kirjoittamisen kepeä sietämättömyys
Samalla kustannetuksi kirjailijaksi muuttuessaan on aika jättää nimmari ja astua Katri Sisko -pseudonyymin takaa omaksi itsekseen eli Katri Kauppiseksi.

Harjoitus ja hikinenkin hionta omakustanteineen on tuottanut tulosta. 
Onnittelen!

Laakson linnut, Aavan laulut -kirjan valmistumisprosessi on ollut pitkä, ja se on luettavissa nyt 21-osaisena Katri K/S:n kotisivulta: Kuinka kirja syntyy.

Nyt vain odottamaan sietäviä sekä kepeän sietämättömiä kirja-arvosteluja. 👊👍👊😋

Kirjavinkeissä

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Kirjatilaus

Liian vari hakata halkoja, joten 'kotiin' taas eli kirjojen kimppuun.

Ikään kuin noita ei tuossa liiemmälti jo lojuisi, niin just piti tilata paukauttaa vielä yksi:

 
 
Ollaan jo nuoruudenlopun taitekohdassa, se 30 v. ylitetty, ja siirrytty aikuisuuteen, eli ollaan lähempänä elämän realiteetteja eikä enää huithapelina - jalat tukevasti ilmassa - kuten Katri Siskon edellisessä 30 ennen 30.
Kaiketi.
Sittenhän tuon näkee, kun tulee ja lukee. Innolla odotan ope-Elinan kehityskaartumaa.
 
Siitä mukavaa luettavaa omatilaama siksikin, ettei tarvitse välttämättä julki mieltään ilmaista, kun on itse maksanut.
Vapauttavaa.
Sitä aina kuitenkin toisin ja vähän varpaillaan ja paneutuvammin, muka, lukee ja kirjoittaa, vaikkei saisi, jos vapaakappaletta lukee. Velvollisuus, tuo kelmi, koputellee tuolloin takaraivoa?
 
Nyt senkun antaa mennä porotella!
 
 


perjantai 3. maaliskuuta 2017

Vähän ennen kolmekymppisiä - opevertailu

ed.

Asianosaisena, joskin nykyisin eri ihmisenä kuin 40 vuotta taapäin, mielenkiinnolla vertaan tuonaikaista poikaopettaja Jurvosta nykyaikaiseen tyttöopettaja Elinaan.

Eli luen sekalaisessa järjestyksessä Katri Siskon chick lit -kirjaa 30 ennen 30, missä kirjoittaja Elina-open suulla papuilee iän karttumista ja asettaa Elinan tavoitteeksi saavuttaa vähintään 30 asiaa ennen kuin täyttää 30 vuotta. Ja vertaan Jurvoseen.

Pakko tarkastaa asiaa muistiinpanoista, koska eihän noista ajoista juuri mitään faktaa muuten muistissa olisi, luuloja vain. Sen tosin muistan kun täytin 30 vuotta, miten selkeä rajapyykki siinä oli: vahvasti tunsin, että nyt olen ihan oikeasti vanha ja aikuinenkin; ikäloppu en sentään tuntenut olevani - enkä vieläkään. Elinan pelko on tavallaan aiheellista.

3 Elinan 30 tavoitteesta nyt luettu:
  1. Järjestä hyvät bileet - 29-vuotissynttärit. Kaksi opekollegaa vain tulee ja kunnon kaatokänni. Onnistumatta jää myös iskuyritys baaritiskillä. (tavoite ei täyty)
  2. Juo vähemmän - toinen kertomus ja epäonnistuneet synttäripäivälliset seuraavana päivänä isän ja äidin luona veli-Tuomaksen kanssa. Oksettaa. (tavoite epäonnistuu)
  3. Juokse maraton - tavoite onnistuu puoliksi tai siis kokonaan, koska tavoitteena alun perinkin on puolimaraton, 21 km. Perhe on ylpeä tytöstä:  - Elzebub, sinä pääsit maaliin! (tavoite onistuu)
Vertailu poikope-Jurvoseen 40 vuoden takaa:
  1. Bileet - ei pyrkimystä = liian kevyttä kamaa, tyhjän nyhjäämistä. (tavoite ei täyty koskaan)
  2. Juominen - korkeintaan 3 kaljaa per ilta. (tavoite täyttyy aina)
  3. Maraton - puolikas tosta noin vaan! - < 1 ½ tuntia. (tavoite täyttyy tuon tuostaan)
Kolmen lajin jälkeen tilanne: Elinalla on pisteitä 1 - Jurvosella 2.

_____
*** myös