Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

perjantai 28. helmikuuta 2020

Taiteilijaeläke

Elakelainen Pekka Aunus Kejonen työntyy väkisin ajatuskenttään, josta etsin sitä runoa, missä mies istuu hoitolassa ja nauttii ollessaan elakelainen ilman äätä. Tähänkään hätään en sitä löydä, mutta olen varma että sellainen runo on.

Olevinaan taiteista kiinnostunut mies tässä, moi! Sarvilainenpa vielä.😰
Ja voi voi. Kaiken kaikkiaan kuinka ulkona ulalla ukko utra. 😢

Tiedote. Julkaistu: 27.02.2020, 09:45
Taiteen edistämiskeskus (Taike)

Taike on jakanut 61 ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Eniten taiteilijaeläkkeitä jaettiin visuaalisten alojen taiteilijoille, yhteensä 16. Muusikoille ja säveltäjille eläkkeitä myönnettiin 13, esittävän taiteen alalle 12.

Kirjallisuus

Haataja Paul-Erik, Helsinki
Hänninen Anne, Hämeenlinna
Klemelä Kari, Sauvo
Orlov Janina, Ruotsi
Sund Lars, Ruotsi
Vuorio Maria, Helsinki
Tuotakos tutkimaan ja linkittämään Kirjasamposta.
Kirjailijoista sen saivat vain nuo kuusi eläkeiän ylittänyttä. Summahan ei kummoinen ole, summan suuruuden 'paljastaa' Anita Konkka.

Oikein kun pullistan aivoja, löydän yhden tutuhkon nimen: SundDekkarikirjailijaa en tunne koska en lue dekkareita, lastenkirjailijaa en tunne kun luen vain ikivanhoja klassikkolastenkirjoja, jne.-syitä löytyy. Noista puolet kääntäjiä, sitäpaitsi.
Pitkä tuotantohan heillä kaikilla. Ansainneet eläkkeensä. Tänne ei kuitenkaan enää yhdelläkään ole asiaa: Taiteilijakukkula.

Sitten vilkaisen näitä muita muun alan taiteilijaeläkkeen saaneita.

Kymmenkunta jotenkuten kuultua nimeä, kuuluimpana tietenkin Pasi Kaunisto. Hänen tyttönsä Miljahan kirjoittaa romaaneja Ranskassa. Yhden kauniskantisen arvostellutkin: Luxus. Ja ikätoveri-Pasia kuunnellut palaneella Törmällä: Jos vielä oot vapaa. Sanat eivät riitä kertomaan ...

Ulla Karttunen, yksi ainoa taiteilijaeläkkeensaaja täältä meiltä raukoilta susirajoilta - sitäkin räväkämpänä:

ps
runoilija J. Tossavaisen välittämät
kommentit t-eläkkeestä: tästä.
🏂 hiihdot 5/ 680 km/€  106 h 💸


4 kommenttia:

  1. Minäpä löysin yhen mielenkiintoisen nimen: Mervi Kantokorpi (monitaide ja taidejournalismi, mittee sitten lienevätkin).

    Kantokorpi on yhtenä kirjoittajana teoksessa Runousopin perusteet (1990). Hommasin kirjan tuoreeltaan, ja siitä lähtien oon yrittänyt ottaa selkoa sisällöstä - turhaan. Oppikirja edustaa strukturalismia.

    Siellä on kyllä mainiosti havainnollistettu, miten kirjoitetaan kalevalamittaa. Se meni mullekin kaaliin, ja nyt posotan kuin tyhjää vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      no sillonhan Mervi on aläkkeensä ansainnut kun sai yhen oppimaan tämän päivän liputettavan päivänsankarin nuotiston!

      Tässä hänestä lisää: https://www.kritiikinuutiset.fi/2018/04/03/nuorissa-piilee-kirjallisuuskritiikin-toivo/

      ps
      kokkeilin lunssan jäliltä nousta suksille, just just piäsin ja sain sitteettii kiinni.

      Poista
    2. Varo ensalakuun mänemästä lumelle, voipi tulla mukki.

      Poista
    3. ej

      miulap ei oo sitä pelekoo: latu ei oo merkitty lumella, kuten isommissa karkeloissa vaikkapa tänään Salpausselällä - Salppurissa kuten Siirikin sen menevästi lausuu.

      muuten:
      käy Kirjasampossa täydentämässä tietojasi, tuotantoon käy myös tietokirjasi.

      Poista