Kitarapoika ja mesenaatti

Ensin meinasin ohittaa tämän kirjan olankohautuksella: nuorisokirja mikä nuorisokirja, niille tarpeen siinä missä Härkösen Häräntappoase.

Vaan katopahan kun alkoi tarina kiinnostaa ja ennen kaikkea se että nyt varttuneempi nainen vamppaamassa teinipoikaa; toisinpäinhän näitä pedofiilisiä fiiliksiä on pilvin pimein aina Nabokovin Lolitasta alkaen, viimeisin lukemani on Elina Kilkun Ihana tyttö, osin Elinan oma tarina.

Mutta nyt siis hyväksikäyttäjänä naisihminen, herra paratkoon! Eihän se voi olla mahdollista nykyaikana, kun tiedotusvälineitä seuraa: miehensikoja ovat kaikki; täysin brutaalia touhua.

- Kaikella on hintansa, määrittelee tämä Tuija mesenoimisensa Karrin soitto-opinnoille.

Muusaksi asti tästä rahoittajasta ei ole. Joudutaan melkoiseen nuoren pojan suhdesoppaan ja dilemmaan, mistä helposti olisi tullut kieroonkasvutarina ellei lastentarhasta asti kasvunkumppani ja ystävä mitä parhain Tuomas olisi hätiin tullut.

Inhottavia nuo namutädit, yhtälailla kieroja kuin -sedät.

Kuten yltä näkyy: olankohautus tämän kirjan kohdalla olisi ollut virheliike.

Merit Riihonen: Mitä ikinä haluat. 361 s. Karisto 2022

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

järvellä +5°C 10 km  888 km/€  140 h

Taasko

alaikäisen hyväksikäyttöjuttu kirjana?
Kolmas - 1. , 2. - peräperään ajautunut käsiin. Vai joko sitä näkee piruja sielläkin missä niitä ei ole.

"Olen lähdössä hakemaan rintaliivejäkin takaisin laatikkoonsa, kun Jyrki ilmestyy makuuhuoneen oviaukolle.
---
Jyrki kaivaa nahkatakkinsa povitaskusta pullon.
- Haluatsä maistaa?
- Mitä toi on?
- Minttusuklaata."

Jyrkillä on jo ajokortti, Pauliinalla ei vielä kuukautisiakaan, kahdentoista.

Siinäpähän tuo sitten nähdään kun edetään. Ainakin teksti on pätevää, tartuttavaa. Seuraamme hammalääkäriperheen yksilöityä elämää, missä äiti on se hammaslääkäri, isä sähköyhtiössä se joka sammuttaa ja sytyttää Hämeenlinnan valot lakon aikana; lapsista Marko kirjoittaa ylioppilaaksi ja Pauliina on se joka tässä keskipisteenä kamppailee aikuisuutta kohti. Peilikuvana heijastelee lääkäriperhe, jossa kipuillaan myös.

Selkeää luettavaa tai tirkisteltävää salaisuuksista, joita perheessä on. Kirjan kansiin onkin ovelasti leikattu avaimenreikä jo ikään kuin valmiiksi helpottamaan tirkistelyä.

Johanna Vuoksenmaa, tv-sarjojen käsikirjoittaja, on kirjoittanut esikoiskirjan vuoden 1977 sähkölakkokevään ajoilta: Pimeät tunnit. Otava 2020.

Mukava pitkästä aikaa lukea kirjaa, jossa on mukana kaikkitietävä kertoja: lukujen alussa käväisee vihjaisemassa ja yhteenpunomassa tulevia tapahtumia avaruudesta milloin tuulen, milloin Jeesuksen, milloin lumihiutaleen, milloin harakan, milloin minkin siivin ja silmin.

Jostakin syystä miellän kaikennäkevän kertojakirjailijan droneksi!
Tekniseksi vempaimeksi, enkä tunne mitenkään halventavan kumpaakaan, päinvastoin.
↙↓ Ja loput taas tuolla Kirjavinkeissä myöh. - pah!  (= 22.5.2020)

KIRJA-ARVOSTELUT

Paskin mahdollinen

isä ja valmentaja

Valmennettaviensa nuorten naisten - so. alaikäisten tyttöjen - hyväksikäyttäjä. Yök! pääsi perille päästyäni. Ainakin kolminkertainen yök! moninkertaiselle makaajalle.
Tämän jälkeen ymmärrän taas paremmin #metoo-porukkaa ja heidän meteliänsä.

Nyrkkeilyä ja grafiikkaa kirjan sisältönä; noista taiteista solmiutuu mukaansa nielaiseva kudelma.
Onnistunut on Inga Magga Varjonyrkkeilijä-esikoisessaan. On.

Eli olen tällä kertaa lukenut moninkertaistetun hyväksikäyttöstoryn Elina Kilkun Ihanasta tytöstä, joka muka on nuorisoromaani, mutta jota vallan vanhatkin - 👴👵 - halulla hartahalla lukevat.

Magga tällää melkoisen oikeansuoran lukijan tajuntaan.

Kanveesista tästä nousemassa ja heräilemässä ja ryhtymässä Kirjavinkki-touhuiluun, sillä sieltähän kirjan sain ja sinne kuuluu tämän kirjan tarkempi repostelu.

Parit viikot, niin siellä nähdään!


KIRJA-ARVOSTELUT