Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ihana tyttö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ihana tyttö. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Paskin mahdollinen

isä ja valmentaja

Valmennettaviensa nuorten naisten - so. alaikäisten tyttöjen - hyväksikäyttäjä. Yök! pääsi perille päästyäni. Ainakin kolminkertainen yök! moninkertaiselle makaajalle.
Tämän jälkeen ymmärrän taas paremmin #metoo-porukkaa ja heidän meteliänsä.


Nyrkkeilyä ja grafiikkaa kirjan sisältönä; noista taiteista solmiutuu mukaansa nielaiseva kudelma.
Onnistunut on Inga Magga Varjonyrkkeilijä-esikoisessaan. On.

Eli olen tällä kertaa lukenut moninkertaistetun hyväksikäyttöstoryn Elina Kilkun Ihanasta tytöstä, joka muka on nuorisoromaani, mutta jota vallan vanhatkin - 👴👵 - halulla hartahalla lukevat.

Magga tällää melkoisen oikeansuoran lukijan tajuntaan.

Kanveesista tästä nousemassa ja heräilemässä ja ryhtymässä Kirjavinkki-touhuiluun, sillä sieltähän kirjan sain ja sinne kuuluu tämän kirjan tarkempi repostelu.

Parit viikot, niin siellä nähdään!


KIRJA-ARVOSTELUT

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Kilikkuu ja Kalakkuu

Siinäpä vieretysten vuoteessa luemme unilukemisiksi, kumpikin hiljentyneenä oman sanansa ääreen, kunnes Toinen virkkaa:
- Mitäs luet?
Ja Toinen vastaa kilauttaa:
- Kilikkua.
Toinenkos naurahtaen toteaa:
- No sit mie luen Kalakkua.

Kilikkua ja Kalakkua siinä luetaan ja kumma kyllä nyt Kalakku on menossa hällä jolla ei juuri tuntumaa Kalakkuun. Kilikun lukijalla kyllä Kilikkuun kahden antoisan kirjan verran.

- Mitäpä Kalakussa?
- Laina sylkee hillan siemeniä että Riitun putikkalainen paha veri kiehahtaa. - Umpi-suoleen sanoo Laina siementen joutuvan ja Riitu siihen jotta -

- Persijjeen. Kiilaruoka.
Toinen keskeyttää, muistaa kun on kahdesti Iijokensa uinut.
Toisestakos ihme jotta Toinen tuommoisen muistaa.

- Vaan mikäs se sinun Kilikkusi?
- Tää on tämmöstä shitlittiä, tytönhupakko ihastunu teatteriohjaajaan.
- Sitä häkkyrämetoota?
- Ällyiskii hyvissä ajoin!
- Eikö oo kuullu noista polanskeista ja weinsteiniloista?
- Tuonikänen nyt mitä, viijjentoista, kohan tyrkyttäytyy.

Kysyy se Toinen vielä jotta mites tuommosen kirjan oot valinnu.
- No kun tältä Elinalla oon kaks aikasempaa kirjaa lukenu ja niistä niin pitäny, sen teatterintyylilajikirjan ja ohjaajaäitiraasun kutkuttavan näytelmäkirjan.

- Jospa se siitä vielä paraneis.
Toinen koittaa lohduttaa.

- Niin, ja jos ei, niin kirjan kohderyhmä on vaan väärä. Sen ryhmän lukija ei taho taipua enää teini-ikäsen kotkotuksiin.
Toinen jo lieventää.

Sitten jatkamme.

Toinen tätä.
Elina Kilkku
                                           Ja Toinen tätä.
toim. Liisa Lundén

10 + 9 + 10/ 830 km/€  = 130h

Kirjavinkeissä: Miika Korkatti: Mahdoton tehtävä