Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

maanantai 12. helmikuuta 2024

Theodolinda Hahnsson ja Hilja Haahti

 Osa VI

suomalaisia kirjailijanaisia 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin Kynällä raivattu reitti
 I - II - III - IV - V - VI

https://www.finna.fi/
Äiti ja tytär.
Theodolinda Hahnsson (Yrjö-Koskinen, omaa sukua Limón1838-1919) ja Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson,1874-1966).  Hämeenlinnalaisiksi heidät voidaan 'kotiseuduttaa'.

Äiti oli ensimmäinen suomenkielisen kaunokirjallisen kirjan julkaissut nainen: novelli Haapakallio, 1869. Sittemmin ilmestyi liuta näytelmiä ja novelleja sekä viisi romaania, joista viimeisin oli nuortenromaani Marjapojat 1894. Mutta vaatimattomaksi jäi äidin tuotanto tytär Hiljan puolensadan teosmäärään verrattuna.
 
Hiljahan aikanaan oli hyvinkin suosittu: hänen kirjojaan on painettu puolen miljoonan verran. 
"Hilja Haahden teosten tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä kustannusosakeyhtiö Otava alkoi tallentaa kustannussopimukset vasta 1920–1930-lukujen taitteessa. Teosten arvioitu lukumäärä on 497 000 kappaletta. Tästä listasta puuttuvat Haahden toimittamat kirjat, suomennokset ja kirjat, joissa hän on yhtenä kirjoittajana mukana."
Noin kirjoittaa Irja Aro-Heinilä väitöskirjassan "Sinä olet viisas tyttö, mutta Jumala on viisaampi" Naisen kuva, roolit ja rooli-ihanteet Hilja Haahden tuotannossa 1895–1966 / 2005.
Unohdettuja suuruuksia ovat näinä Stubbin-presidentiksivalintapäivinä kumpikin kirjailija - odottamassa uutta tulemista. 

Hahnssonin ja Haahden kirjoja voi lukea vaikka Lyydiasta ja Lönnrotista, taikka Gutenbergista ja Doriasta: tästä Theodolindaa ja tästä Hiljaa
Tai sitten omasta hyllystä! Jossa myös tämä suuresti arvostamani Irja Pulkkisen Hilja Haahti ja hänen äitinsä -omakustanne.

Näin ovat alkupään nimilistan naiset niputetut. 
Naisten ja köyhien asemasta, yhteiskunnan osattomien ja sorrettujen puolesta, koulutuksen puutteesta, Suomen ja suomen kielen puolesta nämä kirjailijanaiset kaikki kynäänsä kuljettivat - ja tietysti taiteellisen luovuuden vuoksi.
Seuraavana Kynällä raivattu reitti - Suomalaisia kirjailijanaisia kirjassa olisi esittelyvuorossa Minna Canth, mutta se on jo toisen paikan juttu ja askar.

Virikkeellisen matkan jo alkutaipaleella tarjosivat menneistä kirjailijanaisista 'jokamiehelle' Anne Helttunen ja Annamari Saure. Kiitän. 

Kirjavinkeissä
eilen
Marjo Lanér: Näkyjä.

🏂  -17°C hiihdot   6 +6 km / 433 km / € = 74 h

7 kommenttia:

  1. Olen lukenut jotain kummaltakin. Hahnsonilta Joululahjat ja Kuuselan kukan Gutenbergista, Haahdelta Maksoi mitä maksoi, joka löytyy hyllystäni. En tiennytkään ennestään näitä sukujuuria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino

      Unelmanani on, että uskaltas jättää uutuuskirjat omaan rauhaansa, jolloin pääsis lukemaan suomalaista kirjallisuutta sanotaan nyt A.Kivestä sotiin saakka.
      Gutenbergin ja Dorian kauttahan tuo onnistuis jo aika pitkälle.


      Poista
  2. "odottamassa uutta tulemista" Haahden nimi on jostain tuttu ja tsiikasin Wikipediaa, lausuu tuotannon aiheista: "avioliiton pyhyys ja puolison vaihtamisen pahuus" -> en oikein usko, että on kovin todennäköinen näytelmän aihe ihan pian...

    Ja mitä Stubbiin tulee, katsoo ehkä juuri kartasta Riäkkylän seutua ja lausuu: kuuluks toikin Suomeen... :-)

    Vielä kun kuukauden jaksaa, niin Åboon suattais jo tulla joku kevään merkki, ehkä...

    T. Juha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jvon

      piti tulla lisäämään noihin hiihtokilsoihin äsken 17 asteen pakkasessa punnerretut 3 kierrosta (ratakiekka kulkee pihan läpi), niin eikös 'pirssillä kulkija' ollut käynyt potulla! mistä iloitsin.

      Stubb-[lue: TUPPI] lausuntosi on paikkansapitävä; pitäs kunnanisien ihan oikeasti muuttaa kunnan nimeksi Ämeriäkkylä, niin johan alkais pressaa kiinnostaa. :)

      ps
      loppu vahvistukseksi puujalkaa:
      Teillä sitä ei lumiongelmia kun on aina valmiina Aura.

      Poista
    2. No, Aurassa asuu opiskelukaveri, joka aiemmin oli ok kepulainen, mutta kun pressa, pm, um, maaherra, kunnanjohtaja ja kannatus lähti kepulta, on tullut ihan täysi väyrystelijä, oikein pahaa tekee, oli aiemmin järkimies (kepulaiseksi....)

      T. Juha

      Poista
  3. Hei, kysymys, julkaistiinko Theodolinda Hahnssonin nimellä tämä ensimmäinen naiselta julkaistu kaunokirjallinen teos? Eli ei peitenimellä, vaan ihan naisena esiintyi. Kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. A:mi

      Mieheltään salaa kirjoitteli kyllä aluksi, mutta sittemmin tämän rohkaisemana julkaisi ensimmäisen kirjansa niin että etulehdellä luki:
      HAAPAKALLIO.
      Idyllin-tapainen kuvitelma
      Hämeenmaasta
      Kertoellut

      T. H.

      Helsingissä,
      Theodor Sederholmin kirjapainossa,
      1869.

      Eli eipä ole koko nimi näkyvissä.
      Ks.
      https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100405/Haapakallio_idyllin-tapainen_k.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      Poista