Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

lauantai 12. joulukuuta 2020

Komea lehti

 kanneltaan ilmestyi taas

vaan enpä hänen sisällöstään sen kummempia, sillä yksi ilmoitus säväytti enemmän kuin, 

porautui suoraan muistilokeroon, 

siihen silloin kun kerran ajettiin autolla sieltä pois ja tie oli kivinen ja kuoppainen, 

yritettiin oikaista suoraan Tepsaan, 

vaan pois piti kääntyä jotta mersusta edes muutama mutteri olisi jäänyt jäljelle siinä kolinassa ja ruminassa.

Sieltä Särestöstä. Sieltä tieltä. 

Syksyn aurinkoisen kuulaanraikkaana päivänä.

Oli se Reidari jo kuollut, lie Anttukin, vaan taiteilijan vehkeitä nähtiin kyllä. Kumma miten juhlalliselta tuntui, vaikka jos ajattelee noidenkin veljesten arkipäivää, niin juhlallisuudet kaukana ja naturalismi kaikkine hajuineen ollut takuulla paikalla ja lujasti läsnä.

Tämä ilmoitus se Kaltion uusimmassa herätti eloon nuo ja tuon paikan:


Jotenkin väräyttää, että nytkin juuri parhaillaan tällä hetkellä ja lauantaina paikka on open. Sen kuin askeltaisi sisään jos lähempänä olisi - se tai me.

Sinnehän se sitten taas vajoaa muistilokerikon kaamokseen pitkiksi ajoiksi, voi olla jotta ikuisiksi ajoiksi, jos ei taas joku sykäys sitä hereille töki.

LOPPU.

täältä > KIRJA-ARVOSTELUT 
tänään ois tarjolla Teronen & Vuolle: MATIN MAAILMA (Nykänen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti