Vuoden nainen

lisbetti

Torstaisin se ilmestyy. Se jota aina eniten odotan. Muut sysään syrjään odottamaan.
Viikon päähenkilölle raivaan tilaa. Puhallan muruset pois pöydältä. Levitän eteeni:
LISBET. Ilman h:ta.

Takuuvarmaa tekstiä. Ei petä koskaan. Lipponenkin sanoo sen joka viikko lukevansa. Paavo siis, tämä valtakunnan syrjäytetty kaasuputkimies, entinen pääministeri sekä valtiomies.
Meillä sama maku.

Vaikka Lisbet kuinka vähättelisi itseään, morkkaisi itseään ja muita, ei auta. Viikko on aina pelastettu, viikonloppu aloitettu, kuin Nelos-tv, jo torstaina kun lehti ilmestyy.

Tämän viikkoisen marjat poimin pottuun Elämän arkea -pakinasta:

• "Kun on toinen jalka hauvassa, ei jaksa haitata, onko maassa hallitus vaiko ei."
• "Mummojen ja ukkojen pienet asiat kulkevat samaa latuaan kuin ennenkin."
• "Elämän pienet asiat tuntuvat paljon tärkeämmiltä."
• "Särkeekö minä yönä enemmän jalkoja kuin toisena?"
• "Rutisevatko olkapäät ja kaularanka tänään kovemmin kuin männä viikolla?"
• "Riittääkö kallis lääke tulevaan eläkepäivään, vai pitääkö ostaa velaksi?"

Äsh! Nyt tuli leikatuksi koko pakinan alku, vaikka piti vain pomppien. Mutta ei voi mitään - mukaansa tuo kerronta imaisee: Mitä realismia! - ja kyykytystä.

Enpä kerrokaan jatkoa, sietää mennä vaikka kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään ja jos ei ole tilaamaan Viikko Pohjois-Karjala 11/2019 sivu 9.

Sen ajan soteista ja palvelupihoista eli ruotimummokaupoista ja loisista tärähtää tekstiä, raikuu suoraa sanaa, jotta tuntuu luissa ytimissä ja munaskuissa ja varsinkin sydämessä.

No olkoon en malta vielä yhtä loppupuolen filmaattista pätkää olla lainaamatta:

• "Tänä päivänä tuo samainen mummo olisi varmasti valittu vuoden naiseksi, omaperäisellä tyylillään tuohenkäppyrä haivenissaan, ja russakkalauma helmoissaan, nokiset varpaat risoissa virsuissaan ---"

🏂 hiihdot 10 + 10 km / 680  km//€=104 h 

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

3 x 2 kyynärää

ja 150 wirstaa

'Hakee hakee eikä soisi löytävänsä.' - Mikä se on?

Emme ainakaan me: minä ja kirjeenvaihtajakaverini. Vai olisiko median nykyään näin tittelinmuutosaikoina (lauta-, palo-, puhe- ynnä muu- mies) vaihdettava moinen aataminaikuinen ammattinimike muotoon mailinvaihtaja.

Eikä tarkastajia kammoava Attendo tahi Terveystalo tahi Esperi tahi ...

Oikea vastaus arwoitukseen löytyy Topeliuksen Maamme kirjasta tai nopeammin tästä.

Me kirjeen- äsh! mailinvaihtajan kanssa edistymme päivä päivältä tehtävässämme hyvää vauhtia; salaisena aseena mailinvaihtaja käyttää sukututkimukseen perehtynyttä apuria, jonka intohimona on tonkia muitakin vanhoja asioita, käännellä ikivanhoja lehtiä digiarkistoista.
Kiinnostavaa kieltämättä.

Ja niinpä asiamme ovat mallillaan: hyvää kyytiä Kappelin alttaritaulun salaisuus on selviämässä.
Tänään voimme lisätä probleemitauluun jo mitat, ja samalla selviää lukijalle myös sijaintimme eli missä päin rakasta Suomenmaatamme, monenko nykyisen virstan päässä Kuopion kaupungista  pitäjämme sijaitsee:

Suomalainen Wirallinen Lehti 27.8.1871

🏂 hiihdot 13+14  km / 660  km//€= 102  h

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Salapoliisina

Kappelin alttaritaulun salaisuus

Tuo kirkon vanha alttaritaulu vaihtui sitten uuteen vuonna 1929; jo vuosia aikaisemmin, kirkon korjauksen yhteydessä, se oli poistettu paikaltaan - ja joutui pitkiksi ajoiksi häveyksiin.

Millainen entinen alttaritaulu oli ja milloin se oli tullut kirkkoon, joka valmistui vuonna 1851?
Entä tekijä?
Nyt tuo kirkon entinen alttaritaulu on kylän kappelin alttaritauluna.
Mistä se sata vuotta kirkkoa myöhemmin, 1951, rakennettuun kappeliin oli päätynyt? Missä lymyillyt?

Tuosta kysymysten ketjusta dedektiiviotsikko.

Ja kaikki totta. Tätäkös olen kaverini kanssa ratkoskellut. Soitellut sinne sun tänne ja jotain on jo koossa kappelin alttaritaulun, kirkon entisen alttaritaulun historiasta.

• Sen on lahjoittanut Pietarin hautausmaanhoitaja, hautausurakoitsija Anders Wilhelm Kastegren (ent. Kaksonen), jolla sukulaisia pitäjässä. Vuonna 1867.
• Maalaus on tehty Pietarin maaluuakatemiassa - oppilastyönä? Signeerausta ei ole.
• Maalaus esittää ristiinnaulittua Kristusta ja hänen surijoitaan.
• Uuden alttaritaulun valmistuttua entinen tarpeettomana sysättiin jonnekin syrjään.
• Kirkon rappujen alakomerosta sen sitten kymmeniä vuosia myöhemmin kirkkoa siivotessaan seurakunnan naistoimikunta löysi monessa myttyrässä.
• ??? tässä aukko ???
• Se vietiin paikalliselle taitavalle taiteilijalle kunnostettavaksi, vaan tämän kieltäytyi puuttumasta noin arvokkaaseen maalaukseen.
• Maalaus kuljetettiin konservoitavaksi uuteen Valamoon, hinnaksi tuli parikymmentätuhatta markkaa.
• Maalaus on nyt kappelin alttaritauluna.

Näin pitkällä tässä jo ollaan salapoliisityössä, tutkintatyö on kesken joten vaikenemme vielä, emme kappelipitäjääkään vielä tässä vaiheessa paljasta.

Odotellaan, josko uusia juonteita vielä ilmestyy.
Saataisiin taulu kokonaisena kokoon:

🏂 hiihdot 16 + 10 km / 633  km//€= 98 h 

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Lauantai-illan huumaa

esseet esteinä

Ihan säikäytti: Kun mitään, eininmitään jää muistiin, taikka ymmärrä - lukemastaan siis. Siitä tässä kerron. Kun lojuu väsyneenä vuoteella ja uni on putkahtamaisillaan. Jos vähänkin vaikeampaa tai asiallisempaa tekstiä käsissä niin miten käy.

Iltana eilisen koetin ensin paneutua Vastapainon uutuuteen: Isänmaan miehet:

'REPRESENTAATIO JA HEGEMONINEN MASKULIINISUUS Representaatio on työssäni keskeinen väline. Vaikka en käytäkään sitä tuonnempana kohdetekstien yhteydessä, se on tärkeä lukemistani ohjaavana mallina. Semiotiikassa ja estetiikassa representaatio viittaa siihen, miten merkki, sana tai kuva esittää jotain muuta kuin mitä se ilmitasolla on. Representaatio tuo poissaolevan presentaation läsnä olevaksi re-presentaatioksi, toisin sanoen esittää uudelleen jonkin poissaolevan merkin tai merkkijärjestelmän avulla...' -Jokinen

Lopettaa. Eikä niin pienintäkään pätkää jää mieleen. Panee ulisemaan.

Ai, I-T-K-U! manaa.

Tähänkö järkeni sumeni? Lopullisesti mennyttä miestä. taju katoam...
Mies uneen vaipumassa.
Varsinaista lauantai-illanhuumaa!
Ei helevettiläinen! Vaan periksi ei anneta - vaihtaa mies kirjaa, kaivaa Punaiset kengät kaapista:

'Neljäs DSM-manuaali on sen päätoimittajan Allen Francesin mukaan aiheuttanut kolme pahaa mielenterveysepidemiaa - ADHD, Asperger ja lapsuuden kaksisuuntainen mielialahäiriö - siihen laadittujen uusien diagnosoitujen takia. Aspergerin oireyhtymän eli lievemmän autismin muodon ottaminen mukaan luokitukseen lisäsi valtavasti diagnosoitujen lasten määrää. Yhdysvalloissa on paikka paikoin syntynyt jopa autistisia epidemioita, joiden syntyä eri tutkijat ovat pyrkineet selvittämään. Tuoreimmissa luokituksissa asperger-diagnoosista ollaankin luopumassa kokonaan ja on siirrytty puhumaan autismikirjon häiriöistä.' -Maijala

Yhä paranee! Litistää kannet yhteen.
Eihän tästä tuu helevettiäkään! huokailee. Tavailee sotkeutuneena, kuin Summas-Rami pelipöksyihinsä, päivänäöllä niin tuttuja sanoja, ammattiinsa kuuluneita adhd asperger autis ... ja harrastuksiinsa kuuluvia representaatio presentaatio ilmitaso ja ...

Luopuu tältä illalta, tietää että huomenissa on taas toisin, päivänvalossa ymmärtää paremmin. Esseet eivät kuulu huvi-iltoihin.
Nyt parempi ottaa tavan romaani tai mikä lie kevytkertomus ja lukea tuiki tavallista tekstiä, joka yöpöydällä hätätapauksia varten odottamassa, on ollut jo kauan, Lintukoto:

'Niin minäkin katselen, - ja katseluni vakuuttaa, että leikkiähän minunkin elämäni lienee: hyönteisen lyhyttä elämää. Leikin, sieppaan kiinni vikkelän, vihreälle välkkyvän koppakuoren, asetan sen, harmaapäinen harmaaparta, selälleen; tiedän, että se niskanapsahduksella kimpoaa ilmaan ja putoaa taas jaloilleen, se taitava, jolla on aina onni mukanaan. Mutta tästäpä ei toistaiseksi pääsekään pakoon! Ajelen kullanhimmertäviä maakiitäjiä, joiden suojana on niiden ilkeä haju niin kuin arvonsa tuntevilla ja vakaumuksistaan ehdottomasti varmoilla ihmisillä häikäilemätön käytös ja menettelytavat. Ihastelen kauniita metallinvärisiä turilaitaan, jotka ovat kuin muinaisten Egyptin naisten rintasolkia, pyhiä scarabeuksia...' -Lehtonen

scar... scar... scar... 
scarabeuksien kohdalla nuupahtaa, nukahtaa lauantailukijamme uneen autuaalliseen.

🏂 hiihdot 6 km / 607 km//€= 94 h 

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Ennenkuulumatonta

Rajan takaa haetun bensan lisäksi tarttuu usein, eli aina jos on saatavilla, bensan hajun lisäksi käpälään Karjalan Sanomat, joka mielestäni on mielenkiintoinen lehti. Uskoo siihen eli ei. Suomeksi kerran viikossa Petroskoista ja rajantakaisesta Karjalasta.
Viis ajoittaisesta kielen kankeudesta!

Saa siitä erilaista näkökulmaa kuin Karjalaisesta tai Hesarista. Joskus ennenkuulumatonta, monesti ennen kuulematonta.
Niin kun tämäkin nyt tässä:

Vai olitteko kuulleet, että espanjalaisiakin vastassa sotatiellä?
Näin juttu jatkuu ingressillä:
Espanjalaiset vapaaehtoiset pidättivät yli kuukauden kohti Syväriä eteneviä suomalaisjoukkoja.
Säntämän nunnaluostari on tutkinut heidän kohtaloitaan ja koonnut aineistoa näyttelyyn.

Siis suomalaiset säntäämässä Äänislinnaa valloittamaan, mutta Espanjan pojat, 74 nuorta nostomiestä, Aunuksessa estämässä!
Tältä opettajalta - sentään melkein appro historiasta 😉 - luiskahtanut moinen tieto ohi korvien, nyt sitten jauhot suussa kyselemässä, jottako espanjalaisetkin meitä vastaan.

Tästä johtui:

 

Francosta.
Pääsivät Stalinin luo turvaan...



Rohkeita ja tehokkaita pojat olivatkin: " - Espanjalaiset osoittivat taisteluissa urhoollisuuttaan. He kävivät tiedusteluretkillä ja auttoivat tuhoamaan puissa istuvia vihollisen tarkka-ampujia, Petroskoin yliopiston historian professori Aleksandr Paškov kertoo."

Mutta lopulta: - Melkein kaikki espanjalaiset kaatuivat taistelussa. Ainakin kolme miestä joutui suomalaisten vangiksi ja kaksi heistä kuoli vankeudessa.

Petroskoin kaupungintalolla näyttely espanjalaisten elämänvaiheista
N-Liitossa ja Venäjällä vuodesta 1937 nykypäivään.

myös

sekä

Vieno Zlobina

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Kustannussopimus

Ei huoli liioin lehtiä lueskella, lukee lehtien sijasta blogeja: niissä elämänkirjoa nokko.

Meille jotka mielellään luemme, jostain kumman syystä, sanataidekulttuuriin liittyviä asioita, on se maailma keskitetysti tyrkyllä esim. täällä.

Ja johan lähtee elo liikkeelle kaikkine iloineen ja suruineen.

 

Jokin aika sitten luiskahdin seuraamaan tämmöisen 'hääräilijän' (= hänen itsensä määritelmä itsestään) kamppailua Addiktio-käsikirjoituksen kimpussa:

 

 

Pitkä on ollut prosessi ja vaivalloinenkin taival esikoiskirjailijaksi, kuten Päätalolla ikään ja kuten blogipötköstä luettavissa on:

 

Hämärässä Huhtikuun

 

Mutta katsopa vaan: Maali! Goal! Ja seitsemän tähteä!

Tuore tapaus. 

Hän, Huhtikuu, vielä nimetön, kuukautta ennen nimmariaan kirjoittaa:

"Nyt kävi näin. Addiktio siirtyy Otavan hoiviin. Sopimus tuli allekirjoitettua (näköjään) eilen, kun vuorokausi ehti tässä jo vaihtua. Ei tätä oikeastaan vielä tajua, luulen, että aamulla (tai iltapäivällä) kun herään, en hetkeen edes ---"

"Addiktion ensimmäisen raakaversion aloituksesta (aloitin kirjoittamisen 2013 keväällä) tähän päivään meni aika tasan 6 vuotta."

Jäämme odottamaan* addiktion laatua ja Addiktion ilmestymistä: jokohan syysmarkkinoille?
Lykkyä!

*😜 SARVin (Suomen arvostelijain liiton) jäsen 😝 

🏂 hiihdot 6+13 km / 601 km//€= 93 h

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Taas IS-retkahdus

Kääntelen hätäpäissäni eilisen Ilta-Sanomien sivuja.
Pitäisi saada ns. tavallista töngittävää pottuun, eikä aina vaan korkeata kulttuuria: Parnassoa, Kaltiota tahi Nuorta Voimaa, Minna Canthia ja J.H. Erkkoa!

Ja johan lähtee, rallaallaa!!!

Äiti ei hyväksy Mikael Gabrielin Playboy-kihlattua

Kuka on Gabriel? kysyisi Matsbuu. Minä että Playboy - lehtikö? Viattomina kumpikin kysyjä.

Mutta kahlataas etiäpäin niinkun mummo umpilumessa; se jolta vitunkarvat lunta pensselöi, sitähän se Juice nauraa kihersi usiampia viikkoja Päätaloa luettuaan.

Matin poismenoa 15 sivua. Rauha vainajalle.

https://www.is.fi/lehti/

Puukotus kadulla - Veriteko järkytti Sipoossa

Hetki ennen surmanluoteja

Se Pasasen tapaus, neljän poliisin surma - Mikko Niskasen klassikoima.

Kevyempiä juttuja, please, pyytelee jo lukija, joka luuli että eihän nämä kellertävät muuta kuin noista kevyen luokan julkkiksista kiksailevat: Sara Siepistä, siitä Sampo Kaulasesta ja Hannes Hyvösestä, Selviytyjistä, joku laulaja siihen sekaan täytteeksi.

Ei löydy vaikka kuinka geokätköilisi, etsisi ja harrastaisi - näistäkinkö tullut parnassoja! Kuivia ja rapeita.

Isis-aukeamakin vielä päälle, pah!

No nyt alkaa tärpätä: Darude.
Ihana että pelastit tarkk'lukijan! Look Away jyräsi viisuihin. Englantiakin vielä! Aletaan päästä asiaan!
Vaan harmin pujut: EI enää muuta kuin Vyötärö kapeammaksi ilman rääkkiä.
Ristikot päälle ja Mustanaamio kehiin ennen telkkuohjelmia.

Siinä kaikk'!
Ei juuri löysää.
Pian sama lukeeko vakavia täältä alisilta vai ylisiltä eli sieltä ylemmältä kulttuuritaholta.

ps
oli siinä välissä jokin Urheiluliite, vaan norsketuputusmyrkytyskö meitä enää liiemmin kiinnostaisi - thyi faan!

🏂 hiihdot 10+10 km / 582 km//€= 90 h

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Sanoja paperille

KOLLAASIointi

Näin sunnuntaiaamuna tarvitaan sunnuntaiaamuinen runo!

Tutustutaan nyt mun perus sunnuntaiaamuun,
ulkonäkö saattaa välil muistuttaa haamuu,
Ootko pölliny jotain, kysyy mult Siwan kassa -
joo, mul taitaa olla bissee hivakassa. E-E

'Paperi ja sanat paperilla olivat mahdottoman oloisia.' -2019 / vankilakundi E-E

Yhtenä sunnuntai-aamuna puhkesin katkeriin kyyneliin. Kävelin metsään ja itkin siellä yksin. Valittelin sirkkusille, puitten oksille puhelin. Oudot ihmiset eivät minusta välittäneet, kylminä vaan kohtelivat suruani. Taikka sitä enemmän väistivät minua mitä surullisemmalta näytin. Jumalastakaan ei tuntunut olevan apua. HP

'Miesparka oli jo kauan valittanut, ettei ollut nuorena oppinut niin sujuvasti kirjoittamaan, että voisi panna pitempiä kertomuksia paperille. --- Kuitenkin hän olisi tahtonut kuvata kirjavan elämänsä vaiheet oppaaksi jälkimaailmalle.' -1890 / rahvaanmies HP

 Rahvaan mies on Holpan Paavo, Esanssi-Esa vankilakundi.

Aleksis Salusjärvi taluttaa eteeni Esan, J. H. Erkko Paavon. Aivan eri vuosisadoilta.

Esalla on oikeakin nimi: Kimmo Gustafsson.
Holpan Paavon oikeasta nimestä ei tietoa, hän kulkee tuolla nimellä Erkon romaanissa Uskovainen. On hän kuitenkin ollut.

Esanssi-Esan löydän sattumalta juuri sunnuntaiaamuna Nuori Voima-lehden takakannesta, hänen elämänsä ensimmäisestä kirjoittamastaan runosta Kristallilapsi.
Yllättäen tämä pyhäinen aamu ei sen jälkeen enää tunnukaan pyhäaamulta!

Holpan Paavo on tosi helpottunut kun runoilija lupaa toimia kirjurina, tylyys ja kylmyys väistyivät olemuksesta ja Paavo 'oli nyt sytyksissä ja hänen lähistössään tuli lämmin'. Elämän saisi sittenkin paperille!

Entä Esa?
 'Ensimmäisen kirjeen kirjoittamiseen hänen nykyiselle vaimolleen kului viikkoja. Paperi ja sanat paperilla olivat mahdottoman oloisia.'

- Suurin piirtein kaikilla vangeilla on vastaava tilanne, selventää Salusjärvi. - He ovat pakahdukseen asti täynnä kokemuksia ja ajatuksia, mutta heiltä puuttuvat keinot tuottaa tekstejä, tehdä kirjallisuutta.

Paperille kirjoitettu, konkretisoituminen, asiasta tulee faktaa.
Kokemus siirtyy jälkipolville: opiksi, ojennukseksi, ohjeeksi ja ties miksi. Kertojan oma olo jäsentyy, helpottuu - muuttuu ripiksi, kenties.

Ajatelkaas nyt Paavoakin! Tai Esaa, jonka ensimmäistä runoa jo lainasinkin tuolla alussa; runo on syntynyt Sörkan kuuden miehen yhteissellissä ja esitetty vankikavereille.

Ja se jatkuu näin sunnuntaisena:

Poistun nauraen paikalt ku oisin räkättirastas,
painu vittuun mun eestä tai poltan sun rastat.
Sit pillejä karkuun, alko tukarikin parkuun,
parin mutkan jälkeen pääsee puistoon rauhottuun. - - -

(Huuto)

🏂 hiihdot 10 km / 562 km//€= 87 h 

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös