Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

perjantai 31. toukokuuta 2013

Superpesistä Kiteellä

Viinijärven jälkeen Kitee. Superia jälleen. Puikkopalloksi halventavat muutamat: yksi lyö ja muut juovat limunaatia.
No ei se nyt ihan noinkaan mene, ei ainakaan miesten puolella, missä taitotaso on aivan eriluokkaa kuin naispesiksessä. Nämä ovat taitavia lyömään, heittämään ja kiiniottamaan, tosi taitavia URHEILIJOITA.

Naisten pelissä tietysti viihtyy paremmin, jos niin porsasmaisesti saa sanoa leimautumatta.

Kiteelle oli matkustanut Kankaanpää poikki Suomen. Tyhjin käsin läksivät ilta-auringossa takaisin Porin liepeille; mahtaa Latvalan Jukkaa sun muita konkareita harmittaa körötellä yö linja-autossa, vaikkakin luonto parhaimman kesäpuolensa näyttää.
Kiteen nuorukaiset veivät selvän 2-0-voiton. On siinä tiimissä jokunen ulkopuolelta tullut, kuten toinen Latvala, Matti, Jukan velipoika, karjalaisia kaikki muut.

Mikä ero yleisön käyttäytymisessä verrattuna jääkiekon möykkään ja öykkäröintiin, hävyttömyyksien huuteluun ja humalatilaan!

Herramiesten peli, viisaiden herrasmiesten peli - tänne jos yleensä minne urheilussa kävisivät Tammisen ylistykset neroudesta ja viisaudesta ja älykkyydestä. Shakkipeliähän tämä, eikä mitään jätkänsakkia, vaikka maalaisten peliksi etelänmiehet tätä kutsuvat; pääkaupunkilehdet eivät reagoi juuri mitenkään tuloksiin.

Ainoastaan yksi vastustajaa epäkunniottava elehdintä pelaajalta: Pikku-Partanen poltti etenijän ykköselle ja käveli palaneen selän takana pelehtien. Ja tuomarin kanssa riiteli Kankaanpää kun lyöntijärjestys ei ollut mennyt oikein perille.

Leppoisa lämmin ilta Rantakentällä puolentoistatuhannen tyytyväisen katsojan seassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti