Lukisiko sitä vai tätä vai tuota

- läpän kautta asiaan

Tuo toinen Kultaisista kirjoista on nyt luettu ja ihanaksi, nostalgiankin vuoksi, rankattu. Nyt vain Elisbet Kakkosen, ei tämän Kyöstin, kultaista elämää metsästämään! Satuahan se Elisabetinkin elämän on täytynyt olla, ei kai nyt ihan tosissaan kukaan enää nykyään oikeasti kuninkaallista elämää voi uskottavasti elää - semmoisia tekoteatterilaisia ovat.

Sitten olisi tarjolla tämänlainen lukuvaihtoehto, vähemmän kultainen ja hohdokas:

Elonkehä

Jalat maassampi toki.

Ja tästä itse asiaan:

Elonkehän kautta pääsen Omavaraopiston sivuille ja sieltä mutkien (omien mailien) kautta Lasse Nordlundin 'testamenttiin', niin eiköhän tämän päivän lukeminen ole tässä:

LUE TÄSTÄ koko Lasse Nordlundin kirjoitus

Toki riittää tuosta vielä tutkailtavaa huomiseksikin 

- ja huomisestahan tässä maapalloilussamme lopulta on kysymys!

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

tänään 

Veikko Huovinen: Joe-setä - Aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista

🏂 hiihtämiset +2°C 10 km 710 km /€ = 112 h

Nuori Voima ja vanhemmat herrasmiehet

aivan hulluna suurella intohimolla painaudun tekstiin, luen ja sanon vaut, tämä koko lehtihän on vautsi vau... 

sitten kuitenkin, 

aurinko iskee silmää ikkunan takaa valaisten tämän hämärän huoneen. Tule jo! se kutsuu. Hiihtämään - 

ennen kuin huomaankaan 

olen jo pompannut vuoteelta, heivannut lehden nurkkaan, hamuamassa hiihtovermeitä kaapin perältä.

Ruumis on reagoinut jo paljon ennen kuin ajatus, kielestä puhumattakaan; kieleksi muuntaminen on hidasta ja kömpelöä ruumiin reagointiin nähden.

Näin olen todistanut Irina Herneahon tekstiä lukiessani, kesken kaiken, oikeaksi lingvistikko IH:n heittämällä hänen Kuinka orkidea saadaan kukoistamaan -tekstiin kirjoittamansa kappaleen lehden mukana sinne nurkaan, tämän:

"Opin myös aivojeni ja ruumiini välisistä kytkennöistä. Nähdessäni rakastettuni yllättäen kadulla koko kehoni ehti leimahtaa liekkeihin ennen kuin tietoinen mieleni ehti mukaan. Kun aivoni vasta alkoivat järjestää kokemusta kielelliseen muotoon, ruumiini tiesi jo."

Ja sain jopa ingressin viimeisen kaksoispisteen jälkeisen kohdan - : karataan. - toteutumaan. 

Pian seisonkin lempisukset jalassa lumikumpujen valon ja varjon leikkiä ihailemassa, metsään työntymässä.

"Aivot takaisin

Tarkoitukseni oli kirjoittaa yksi kappale Nuoren Voiman pääkirjoituksia, mutta nukahdin. Heräsin kuola poskella ja vähän paniikissa: arvokkaat iltapäivän työtuntini olivat valuneet hiekkaan!"

Joku näistä herrasmiehistä:

Kaius Niemi työnsä ääressä Hesarissa?

Jussi Tuulensuu Aamulehdessä?  

Pernaa? Soila? Karhuvaara?

Ei vaan Taija Roiha Nuoren Voiman toimituksessa. Ei viinan, vaan kapitalismin uuvuttamana, kuukahtaneena - tuon pirun, joka ei soisi hetken lepoa, ei rauhaa...

"Käsillä olevassa Nuoren Voiman numerossa vapauden avaimia etsitään muun muassa levon, huolenpidon ja räjähtämisen teemoista. Eri näkökulmia yhdistää luotto yhteisöön: kukaan meistä ei emansipoidu yksin. Numeron myötä siirrymme myös vekkaisempaan julkaisutahtiin. Hitaammin on paremmin."

On taas kerran ilmestynyt erittäin antoisa Nuori Voima 1 / 2023 rentomielisine pääkirjoituksineen.

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

tänään

Anne Applebaum: Gulag - Vankileirien saariston historia

🏂 hiihdot -4°C 12+14 km 700 km /€ = 111 h

Haudanvakavana

 hautajaisissa - yleensä

Ei siellä riemunkiljahduksia kuulu. Ei olisi kuulunut eilenkään, jos ei se pienenpieni tulevaisuutta edustava pirpana kotoisankauniissa villapaidassaan olisi mukana ollut. Mutta onneksi oli. Ryntäillen pehmentävästi sinne ja tänne, heti kun oli mahdollista livahtaa isältään, äidiltään karkuun kappelin käytäville.

Pappi puhui kalliita sanoja äidistä, joka yhdeksänkymmenen iän porteilla on siirtynyt iäisyysmatkalle. Mummiksi ja isomummiksi ehtineenä täyden päivätyön tehneenä opettajana ja kymmenvuotisen omaishoitajan pyyteettömän, rakkaan ja raskaan rupeaman jälkeen.

Pappi luki asiat muistiinpanoistaan ja me vakuutuimme, että totta puhui ja noinhan vainajan elämä kulki. Viimeiseen saakka pontevana ja positiivisena valittamatta eteenpäin. Välillä kuulimme myös, miten kappelin perältä kantautui juoksun kipitystä ja riemuhuutoja isää väistellessä, vaan piankos pikku kiituri olikin taas kiinni napattuna ja lasin takana eteiskopissa vankina jäähtymässä. Eläväinen juoksu tauolla, muttei katkenneena.

Pappi jatkoi puhettaan sieltä kirjastakansista, nyt sanat erottuivat selvemmin kun 'häiriötekijä' oli hetken jäähyllä. 

Mutta: 

Eikö tuo häiriötekijä ollut vainajan jäljelle jäänyt elämänhenki, joka jatkuu jatkumistaan - eikä näin ollen äiti, mummi ja isomummi ollut sittenkään kuollut!

Muistotilaisuudessa kuiskasinkin tuntemattomalle saattoväen rouvalle, jotta, jos minä olisin ollut tuo pappi, olisin heittänyt muistiinpanot hetkeksi syrjään ja seuraillut tuota lasta, sitten siunaustilaisuuden väelle hymyillen ilmoittanut: - Katsokaa ja kuunnelkaa tuota lasta. Siinä on elossa ja ilmiliekeissä tämän suvun vanhimman elämän jatkumo! 

Tämän siunattavan äidin, mummin ja isomummin elämä uusissa puitteissa, samana silti.

Tuo rouva hymyili, pienesti ehkä nyökkäsikin. - Etten vain ollut liian jeesusmainen?

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot +1 °C 15+10 km 674 km /€ = 107 h

Maakuntaradion mussiikki

valitaan Hesassa!

 --- outoon valoon Radio Suomen keskusjohtoisen musiikkipolitiikan, missä paikallisten toimittajiemme puhe pätkitään yhden musiikkipäällikön 800 kilometrin päässä päättämällä musiikilla.  Jaakko Laitinen Lapin Kansa 6.4.2021 kolumni

Samaa olen kummastellut itekin, kun lempeäihanaäänisen suosikkini Milla Holmin puhe usein keskeytyy ties mihin röhkyyn ja röhinään, musiikkiin muka, kesken leppoisan aamurupeaman, musiikkiin millä ei ole mitään yhteyttä käsiteltävään asiaan. Jos Jaakko Teppoa haastatellaan, on satavarma ettei välimusiikkina soi Hilima eikä Pamela, vaan joku englanninkielinen pelottava mölypiisi. Luulen että sen tyylisen musiikin kuuntelijat ovat vielä aamu-unilla koisimassa ennen opiskeluun vetäytymistä, ja ikään kuin se ikäluokka muutenkaan näitä maakuntaradioita kuuntelisikaan. Harakoille menevät siis nämä aamumusiikkimöykät ja mölinät, nuotin vierestä laulannat ja soitannat, jotka vanhentuneen kuuntelijaväestön kolotuksia ja tuskaa ennestään lisäävät.

Heh! 

Purkautupa! 🙃🤣😊😂😘😁❤ sydänjuuria myöten.

Tosiasiassa yks hailee tälle VakaVanhalle Väinämöiselle, joka kuuntelee radiota keskimäärin tunnin viikossa, vartin verran herätteeksi aamukahvin kera.

Saipa tuo Laitinen vastauksen jos toisenkin vastauksen Ylenmältä taholta: 

vastaus 1. ja 2. vastaus.

Tuoreessa Kaltiossa* 1/23 Jaakko Laitinen (ei kuvassa) ei malta vielä olla sivauttamatta:

"Taloudellisen päätäntävallan lisäksi myös kulttuurin kysymyksissä valta on valunut etelään. Pasilassa päätetään pohjoisen maakuntaradiossa soitettava musiikki. Vaikka tähän ovat vaatineet muutosta niin Lapin Liitto, musiikkikriitikko Niko Peltonen, monitaiteilija Jukka Tarkiainen kuin allekirjoittanutkin, on YLE pitäytynyt järkkymättömästi jargonissaan lähimusiikin soittokieltoa puolustaessaan. --- Radio voisi aivan hyvin olla osan ajasta tuttu, mutta myös suoda kuulijalleen mahdollisuuden iloisiin yllätyksiin. ---"

 * jossa muuten on vallan mainio kuvaus njihen ja Laurin Itä-Suomen esiintymiskeikkatourista marginaalimusiikin äärellä tyyliin:

"Teen Savonlinnan keikalla henkilökohtaisen ennätyksen yleisön vähälukuisuudessa: varsinaisia katsojia on paikalla kolme, lisäksi ravintolassa hyörii koiranpentu, Lauri ja kuppilan omistaja Elli. Tämä ei sinänsä haittaa, koska tunnelma on keskittynyt, tarjottu bataattikeitto ja paikallinen Mustan Virran panimon olut herkullista ja pikkukoirakin mitä suloisin."

 * ja jossa Jouni Tossavainen muistelee runoilijapojan alkutaipaletta ja esikoisteoksen saamaa arvosteluryöppyä (>40 arvostelua!) ja yhtä ryöpsähdystä näin sanoen:

"Mieleen on jäänyt Pertti Lassilan kolmen kokoelman koostearvostelun lyttäys, joka jälkeen päin luettunakin on täyslyttäys: 'vaikka mukana on muutamia hyviäkin runoja. Juoksijan testamentti on harrastelijatasoa'."

Joten: Älä itke Kiira Korpi - Ranjan ei voi tietää, ei tiennyt Pertti Lassilakaan, mitä tuleman pitää. 

ps 

ja tääkin toinen taho vielä rikkana musasoppaa hämmentämään =

'Kanava kertoo, että sen ohjelmia tekee yhteisöllinen ja laaja musiikin ja kaupunkikulttuurin asiantuntijoiden tekijäjoukko.'

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot +1 °C 14 km 649 km /€ = 103 h

Keittiön ulko-ovi selällään parit päivät

Vaan mitäpä tuosta!

Jos joku on mennyt Kuopion-reissun aikana sisälle - niin mitä sitten. Eihän meillä mitään varastetavaa ole. Ja jos jotain vie, niin hommataan uusi roju.

Suurin piirtein noin aina silloin tällöin, viimeksi viime kesänä. Kotiin tultiin ja havaittiin, että noin oli päässyt käymään: jotta ovi ulos selkosen selällään.

Eli eipä taida meillä OCD-oirehtelua pahemmin olla. Tiedättehän: OCD on Obession+Combulsion+Disorder eli pakkoajatus+pakkotoiminto+häiriö. Jotain pakkoneuroosin tapaista.

Et voi käydä vieraassa vessassa, kun omassakin käynti vaatii kymmenet käsienpesut. Et voi lainata kirjoja kirjastosta, koska kirjat ovat olleet jonkun toisen kourissa ja ovat täten saasteisia, ja eihän sinne kirjastoon ole menemistäkään, koska joutuisi tarttumaan kirjaston ulko-oven kahvaan! Jo ajatuskin moisesta pesettää käsiä ja saattaa vaatia vaatteiden vaihtoa, pesua ja muuta mylkkäämistä.

Ja entäs sitten, jos ajatuksiin lipsahtaa pahempaa: pettämistä, pahoinpitelyä, tappamista! Moinen moska ajatuksissa - eipä siinä käsien pesu auta.

Luen Tuukka Hämäläisen omakokemaa kirjaa Pakko - kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea. Like 2023.

Onneksi apu Tuukalle löytyi KKT:stä. 

Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, jossa toiminnan ja altistuksen/siedätyksen kautta asiat alkoivat asettua järjestykseen ja tasapaino palautua. Noissa pahimmissa ajatuksissa ei tietenkään voinut toimia tekemällä nuo kauheudet, mutta nekin voitiin ajatustasolla toistaa ääneen ja raivata vähemmän vaivaaviksi.

Kirja on termejä täynnä. Moni voi kompastua niihin ja lopettaa hyvän kirjan kerrasta poikki.

Tuukka Hämäläinen olisi voinut varoittaa heti alkumetreillä pikkutarkkuudesta, kuten varoitti vuonna 2011  Perussuomalaisten postmodernismista jutun aluksi: 

"Tekijä varoittaa, että teksti saattaa sisältää vaikeita sanoja, teoreettisia käsitteitä ja sivulauseita."

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä 

eilen

Emmy Abrahamson: Kuinka menestyä hullujenhuoneella

🏂 hiihdot +4 °C 10 km 635 km /€ = 101 h

Kirjablogien arvostelu

vuorossa Ranjan - Kirjassa kotona

Sormet ovat syyhynneet ja näppäimillä pomppineet pitemmän aikaa arvostella kirjabloggarikollegoiden blogeja.

Ihan pirruuttaan, sano.

Lähtis kylymän viileesti liikkeelle vaikka tuolta Blogit fi kulttuurista - ja alakas lyödä rallatella niin kuin Sotkamon Jymyn Roope Korhonen kotiutuslyöntejä!

Mahtas äläkkä nousta.

Nyt aamulla heräsi moinen halu taas henkiin, nosti päätään peiton alta selatessani just tuota Blogien kulttuuriosiota.

Myötähäpeää aiheuttavat runot!

Katopahan, joku haluaa sanoa suorat sanat! Turhia mielistelemättä. Ja vielä meidän suloisesta jääprinsessastamme, joka ei etsikään, Me Naisten mukaan, enää prinssiä, vaan on pan. 

Tuonnepa Kotona kirjassa -blogiin hyppään ihan schalkowina - ja tosiaan Kiira Korpi saa kirjoitustaidostaan kovemman ryöpytyksen ja rankemman mitätöinnin kuin aikoinaan taitoluistelijana langettuaan.

Varsinainen pyllähdys koko Kiiran kirja! Runebergin runoille ei pärjää.

- Silkkaa sontaa, tuntuu Ranjan, kouvolalainen ope, ajattelevan.

Mitä!!mitä??

Kiira Korvelta on siis ilmestynyt ihka Otavan kustantama runokirja Hyppää vaan! ja sen tunnelmiin yrittää Ranjan imeytyä, vaan ei pääse.

“Sydämeen sattuu. / Palleaa puristaa. // Sattuuko sinuunkin? / Mihin kohtaan?”

- Rupi Kaurin matkimista kursivointeja ja kuvitusta myöten. Siitä ei hyvä seuraa kun Kaurinkin runot ovat jo valmiiksi latteita.

Julkisella nimellään kustantajan seulan läpi ratsastanut on Kiira Korpi.

Olipa suorasanainen blogi, kerrankin.

Aivan kuin olisi liikkunut Elmon sivuilla, missä monesti esillä kiertelemätön totuus.

Tästäkö ura uusi urkenevi: blogien arvosteleva luenta... Vapiskaa! 🙃🤣😊😂😘😁❤

ps

K️iira Korven runokirjasta lisää

ja

Kiira puolustautuu

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 11  km 625 km /€ = 101 h

Parhaat kirjat 2022

Blogistania-äänestys on päättynyt, tulokset julki huomenna

Äänestys neljässä kategoriassa.  Arvio pitää löytyä omassa blogissa, Instagramissa, YouTubessa tai TikTokissa. 

• Finlandia eli suomalainen kaunokirjallisuus 
• Globalia eli käännetty kaunokirjallisuus  
• Tieto eli tietokirjallisuus
• Kuopus eli lasten- ja nuortenkirjallisuus 

Tässä omat rikkani rokkaan:

Blogistanian Finlandia 2022

1. Varjele varjoani / Soudakova Anna  3 p.
2. Mitä ikinä haluat / Riihonen Merit  2 p.
3. Toiveiden ja huokausten talot / Lemmetyinen Anne-Mari  1 p.

Blogistanian Globalia 2022

1. Matkalaukku / Dovlatov Sergei  3 p.
2. Ilolinnut - Rouva Kukkin tytöt / Sander Mart  2 p.
3. Naisten sota - Rouva Kukkin tytöt 2 / Sander Mart  1 p.

Blogistanian Tieto 2022

1. Volter Kilpi - elämäkerta / Kokko Laura  3 p.  
2. Auschwitzin tanssija / Eger Edith  2 p.
3. Reino Savukoski - Suomen tunnetuin kadonneiden etsijä / Passaro Sari  1 p.

Blogistanian Kuopus 2022                                                            2022

1. Laakson linnut, Aavan laulut / Kauppinen Katri  3 p. 
2. Hemmo ja hölmöläiset / Mandart Pamela  2 p.
3. Pahikset / Donaldson Julia ja Scheffler Axel / 1 p.

Jopa tuntui hölmöltä, sääntöjä noudattaen, upottaa noin upea kirja kuin Katri Kauppisen Laakson linnut, Aavan lapset Kuopus-sarjaan! 

Minusta se olisi kuulunut Finlandiaan, kirkkaasti. 

Vuoden tapaus: Laura Kokko - Volter Kilpi - elämäkerta

LOPPUTULOKSET

Voittajiksi nousivat:

Blogistanian Finlandia eli paras kotimainen kaunokirja
Iida Rauma: Hävitys – Tapauskertomus
Siltala 2022

Blogistanian Globalia eli paras käännetty kaunokirja
Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen
Suomentanut Kaijamari Sivill
WSOY 2022

Blogistanian Tieto eli paras tietokirja
Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille
Kustantamo S&S 2022

Blogistanian Kuopus eli paras lasten- tai nuortenkirja
Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys
WSOY 2022

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 0  km 614 km /€ = 99 h

Lauantaitanssit

Icasos

Yksinlaskien reilut puolensataa kirjaa on kuopiolainen Marja-Leena Tiainen (s.1951) kirjoittanut reilussa kolmessakymmenessä vuodessa - enkä yhtään kirjaa ole lukenut! 

• Pullopoika, lastenromaani, Tammi 1987
• nuortenromaani, Tammi 1988
• lastenromaani, Tammi 1988
• lastenromaani, Tammi 1989
• lastenromaani, Tammi 1989
• novellikokoelma, Tammi 1990
• lastenromaani, Tammi 1990
• lastenromaani, Tammi 1991
• lastenromaani, Tammi 1993
• nuortenromaani, Tammi 1994
• lastenromaani, Tammi 1996
• nuortenromaani, WSOY 1996
• lastenromaani, Tammi 1997
• ----
• ---
• nuorten aikuisten romaani, Myllylahti 2019,
• selkokielinen nuortenromaani, Avain 2020
• selkokielinen nuortenromaani, Avain 2021
• Hotelli Desperado, nuorten romaani, Icasos 2021

Ilmankos en, kuten luettelosta käy ilmi: en kuulu kohderyhmään.

Vaan nyt kun Marja-Leena Tiainen/Räsänen, naapuripitäjässä nelisenkymmentä vuotta asunut Viinijärven tyttö, ukrilainenkin vieläpä, on kirjoittanut uusimpansa, Lauantaitanssit, meille aikuisille, tartuin täkyyn ja yllätyin.

Jopa vetäisi! 

Tempoi mukaansa sujuva kieli, yksinkertainen struktuuri. Ei tarvinnut pelätä rakenteellisia hajahyppyjä sinne sun tänne; minkä nyt jokunen elävöittävä syrjähyppy romaanin henkilöillä.

Elettyä jokapäiväistä kyläelämää noihin aikoihin jolloin töllöttimestä tuli Heikki Hietamies ja Lauantaitanssit.

Mies määrää, vaimo vikisee, kunnes tulee raja vastaan: lasten itsenäistyttyä on kotiäiti Maijan itsenäistymisen vuoro. Maijan aika humpata. 

Maijan vuoro viedä Juhania.

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 12 km 614 km /€ = 99 h

Joe-setä

 Jo 5 päivää Stalinin kuolemasta ks.

Ja yhä kummittelee mielessä.

Loiventaakseni Applebaumin Gulag-järkäleen jättämiä ikäviä jälkikaikuja, piti tarttumani Huoviseen:

Selata kirjan 15 little-juttua tuosta Joe-setä kummituksesta - josko vähänkin inhimillisyyttä saisi Veikko tiristettyä 165-senttisestä hirviöstä, joka tappoi kaiken kasvavan. 

Kai nyt jokaisessa jotain positiivista löytyy, kun oikein kuopii?

Eikähän Veikko-setä pettänyt, kuten Rauhanpiipun lukeneena tiesinkin. Saipa julmasta miehestä tiristettyä paritkin ilon pilkahdukset, omatyylisensä:

Stalin Molotovin kanssa venheellä kalassa Laatokalla, Molotov soutaa. Pian lasketaan pitkäsiima. Kaunis lämmin  kesäpäivä panee peränpitäjän hyräilemään soutajaa silmäillen:

"Mä ensin sun likvidoin,

ja sitten sun rehabilitoin."

Jonniinmoinen armonpilkahdus sentään aistittavissa.

Toinenkin löydös. 

Kas, tässä: 

Stalinin kyökkikokkina sivistymätön suoraan jurtasta tullut lamuuttityttö Veera, jonka luonnonlapsen raikkautta Hänen Hirmuisuutensa rakasti. Kaiken huippuna olivat varsinkin Veeran vessareissut. 

Hämmästeli Stalin hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljahduksia, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä.

Uteliaana kyselemään tytöltä jotta: mikä mikä? Tyttö kihertelemään:

"Hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa."

Pahimmoilleen sattui olemaan suu täynnä leipää ja teetä Setä-Stalinilla, kun vesivessaan tottumaton jurttatyttö tuon virkki. Muuta ei tarvittu, kun

"--- hänen poskensa pullistuivat pidätetystä naurusta --- teesuihku lensi hänen nenästään pöytäliinalle, ja kova hohotus seurasi sitä. Hän yski ja kakoi hyvän aikaa nenään ja keuhkoihin menneitä leivänmuruja. Vielä virkahuoneessaan pitkin päivää hän puhkesi äkillisiin naurunpurkauksiin. ---"

Kakkahumoristeja niin Veke kuin Jossu!

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  10+11 km 602 km /€ = 97 h

Ministeriviinakset

 "HV

  hj

"Lintilästä lämpimäkseni lätisen. 

Sanoo:

–  Jos on 24 vuotta ollut eduskunnassa, yli kuusi vuotta valtioneuvoston jäsenenä, niin sellainen ura ei ole mahdollista, mikäli alkoholi näyttelisi niin suurta roolia.

Kukkua!

Vrt. Ahtimme Karjalainen. Toiseks jää Mikael. Niin ministeripäivissä kuin viinanjuonnissahhii.

Ei minulla muuta.

Paitsi pakkasta 25C, parakissa paleltaa.

tuus

Lennu "

Missähän päin maailmata Lennu-raukkaparka nykyisin vaikuttaa, ei ainakaan ole etelän rannoilla, holotnasta päätellen?

Vaan oikeassa näyttää Lennu olevan ministerivertailussaan:

Ja asian vikapuolesta näyttävät käyvän Lennua viisaammatkin vääntöä.

 omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  8 km 581 km /€ = 93 h

Mitalisaavutukset

Tehtävä: pura, jos osaat, zipruno!

2023

IBEM

I WM

485

I RH

7,79

PLMM

4x10 M

II FI 

vihje 1

vihje 2

 omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  10+12 km 573 km /€ = 92 h

Stalinin kuolemasta 70 v

tänään - kirjeessä

Vasta! 

Olen elänyt, hengittänyt hetken samaa veristä ilmaa hänen aikanaan!

Sain äsken asiaan läheisesti liittyvän mailin Öisin - ja näemmä myös päivisin - ajattelija Straniuksen Pentiltä. jolla monta julkaistua kirjaa takana.

Stranius P. katselee A. Mänttäriin päin.

"Haastattelin joskus lähes 30 vuotta sitten

elokuvaohjaaja ALEKSEI GERMANIA,  tämän ja vaimonsa PIETARIN Millionnaja-kadun asunnossa.

Ohimennen Aleksei kertoi kuinka hän muistaa lapsuutensa päivämäärät 5-6.3.1953:

"Isä  juoksenteli housusillaan puolialastomana asuntoa ympäri kaksi päivää, hyppeli ilmaan riemusta, soitteli alinomaan tuttavilleen suunnilleen näin:

Kuulitkos, kuoli se perkele lopulta, tukehtui kai oksennukseensa, mikä ilon päivä, lihamylly on ohi, lopultakin ohi, otahan ryyppy!

Muista kertoa Annalle, kiireesti, en saa häntä kiinni!"

Noin siis Aleksein isä, kirjailija JURI GERMAN juhli Stalinin loppua. Anna (Ahmatova) oli Jurin tuttu ja myös usein vieraana tuossa samassa asunnossa, jossa Alekseita haastattelin talvisena yönä 1990-luvun puolivälissä...

Aleksei muisti hyvin "Annan kumaraisen mutta ylvään hahmon"

ps. "Lihamylly" ei ollut vielä ohi  (onko vieläkään?)  ja esim. Anna Ahmatovan poika Ljova Gumiljov vapautui leiriltä vasta vuonna 1956...

    yst terv. Öisinajattelija"

Kulkukoiran ovet kohta aukeamassa Penallekin.

Kiitän vapaudesta ja oikeudesta Penttiä kirjeen julkaisemiseen tässä ja nyt. 

On hyvin kuvaava/sopiva loppuyhteenveto Anne Applebaumin Gulag - Vankileirien saariston historiaan, Siltala 2022, jota olen 700 sivun jälkeen päättelemässä.

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  12+12 km 551 km /€ = 89 h

Ilmalämpöpumppu

- selvää säästöä?

Laskeskelen tässä lueskelun ohessa, mitä maksaa asuminen eli lukemisen* mahdollistava valo ja lämpö omakotitalossa.

Ilmalämpöpumppu ollut nyt käytössä 5 kuukautta. Asennuspäivä 28.9.2022

Hankintahinta asennuksineen 2200 €

Räknäilyjä:

harmaat pylväät: kulutus vuosi takaperin

Kulutus 

loka- joulukuu      3049   (2021 6964)  =  -3915  kWh

tammi-helmikuu   3085   (2022  5535) =  -2450  kWh

Säästö

Sähkönkulutus on vähentynyt 

viidessä kuukaudessa 

> 6000 kWh = n. 700 €

       Ilmalämpöpumppu kuitannut siis jo kolmanneksen hinnastaan.

Muuta:

+ Antaa lämpöä ihmeen paljon pakkasillakin, -15 C asteeseen nikottelematta.

-  Vettä sylkee aimo annoksen, puroksi asti.

Muttei, tietysti, pelkkää hyvää, 

jottei jotain PAHAA - Pah!

*esim.

Iltapihti pirtin päälle

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  10+11 km 527 km /€ = 85 h

Rusetti

 no nyt se sieltä viimein tulla putkahti!

Kirjavinkeistä

Anu Kaajan erikoisen, ihastuttavan, erikoisesti ihastuttavan Rusetti-teoksen kaksoisarvostelu - voimalla kahden miehen. 

Toinen vetää sen, tapansa mukaan, tunteella, Toinen asiapohjalla.

Toinen arvostelijoista on Mikko, joka on vastuussa Kirjavinkkien toiminnasta ja julkikuvasta - uskottavuudesta siis.

Toinen arvostelijoista on hikkaj, vailla vastuuta mistään, vastustamaton siis. 

😤

Omalla potullani aloittelin Rusetin solmimisen näin sanoen: 

"...nyt on parempi framilla: Anu Kaajan taideteos, johon olen mielistynyt. Hyvin tietäen, ettei kovin moni muu."   "--- Vaan Kirjavinkeillä on yksinoikeus tähän Kaajan ja minun tarinaani. 

Aikanaan sitten sieltä."

No tänään aikanaan on, ja Rusetti solmittuna siellä, Mikon varmistamana.

Kipin 

kapin 

kaikki 

sinne 

TÄSTÄ!

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot  6 km 506 km /€ = 82 h