Vaan mitäpä tuosta!
Jos joku on mennyt Kuopion-reissun aikana sisälle - niin mitä sitten. Eihän meillä mitään varastetavaa ole. Ja jos jotain vie, niin hommataan uusi roju.
Suurin piirtein noin aina silloin tällöin, viimeksi viime kesänä. Kotiin tultiin ja havaittiin, että noin oli päässyt käymään: jotta ovi ulos selkosen selällään.
Eli eipä taida meillä OCD-oirehtelua pahemmin olla. Tiedättehän: OCD on Obession+Combulsion+Disorder eli pakkoajatus+pakkotoiminto+häiriö. Jotain pakkoneuroosin tapaista.
Et voi käydä vieraassa vessassa, kun omassakin käynti vaatii kymmenet käsienpesut. Et voi lainata kirjoja kirjastosta, koska kirjat ovat olleet jonkun toisen kourissa ja ovat täten saasteisia, ja eihän sinne kirjastoon ole menemistäkään, koska joutuisi tarttumaan kirjaston ulko-oven kahvaan! Jo ajatuskin moisesta pesettää käsiä ja saattaa vaatia vaatteiden vaihtoa, pesua ja muuta mylkkäämistä.
Ja entäs sitten, jos ajatuksiin lipsahtaa pahempaa: pettämistä, pahoinpitelyä, tappamista! Moinen moska ajatuksissa - eipä siinä käsien pesu auta.
Luen Tuukka Hämäläisen omakokemaa kirjaa Pakko - kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea. Like 2023.
Onneksi apu Tuukalle löytyi KKT:stä.
Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, jossa toiminnan ja altistuksen/siedätyksen kautta asiat alkoivat asettua järjestykseen ja tasapaino palautua. Noissa pahimmissa ajatuksissa ei tietenkään voinut toimia tekemällä nuo kauheudet, mutta nekin voitiin ajatustasolla toistaa ääneen ja raivata vähemmän vaivaaviksi.
Kirja on termejä täynnä. Moni voi kompastua niihin ja lopettaa hyvän kirjan kerrasta poikki.
Tuukka Hämäläinen olisi voinut varoittaa heti alkumetreillä pikkutarkkuudesta, kuten varoitti vuonna 2011 Perussuomalaisten postmodernismista jutun aluksi:
"Tekijä varoittaa, että teksti saattaa sisältää vaikeita sanoja, teoreettisia käsitteitä ja sivulauseita."
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
eilen
Emmy Abrahamson: Kuinka menestyä hullujenhuoneella
🏂 hiihdot +4 °C 10 km 635 km /€ = 101 h
Tällaiset mielenterveyden häiriöt ovat todella haitallisia ja hankaloittavat elämää.
VastaaPoistaOn ihanaa, että Suomessa voi vielä jättää ovia auki. Meillä kävi myös noin Kuhmossa. Lämmin varasto, johon mentiin erillisestä ovesta oli aina auki. Siellä roikkui tangossa vaatteita ja hyllyillä oli matkalukut, urheiluvälineitä ym. Mitään ei koskaan kadonnut, paitsi tyhjiä pulloja. Paikkakunnalla oli originelli tyyppi, joka keräsi pulloja ja vei kauppoihin. Hän kai kävi hakemassa niitä. Soimme sen hänelle.
MM
PoistaOriginellille ootte ollu aarre ja ilo.
Arvotavaroita kun ei omista, niin ei huoli mammonasta ekana pukkaa mieleen, jos lukitus mielessä kukkii.
Tunnearvotavaroita on enemmänkin, jokin Nykin maratonin repaleinen paita, mutta nehän ovat arvottomia muille, eivätkä kelpaa pöllittäviksi.
Tuo aihe on mielenkiintoinen, tunnen ihmisiä, joilla on tuosta piirteitä. Ja onneksi siihen on saatavissa hoitoa, ainakin joskus.
VastaaPoistaIhailen lukuvauhtiasi ja kykyäsi omaksua. Kahtelen juuri meijän ainokaista Lundiaa, olen ajatellu lukea sen lähivuosina uudestaan läpi. Eihän se kirjojen paljous vaan miten tarkkaan seuloo ja punnihtee niijen ajatukset, tuumi Konsta Pylkkänen. Ja minun saatolla vielä pittää jankata ja päntätä.
äej
PoistaTuo KKT-terapia eli siedätys ja altistaminen mielessä kukkiville ajatuksille ja mietteille näyttää olevan tehokas tapa poisoppia pakkomielteet = tulta päin!
Luen enemmän rivien välejä kuin rivejä. Niissä on vähemmän luettavaa. Ehtii enemmän. :)
Kaiken kaikkiaan sanoisin: vanhassa vara parempi - joten Lundiastasi löydät kaiken oleellisen ja olennaisen.