Katiska

jolla, Ranta-ahon katiskajutun kanssa ei tuon taivaallista tekemistä

- Nälkä mulla! tuntui Pekan muotoilema upouusi katiska, terassille unohtunut, marmattavan. 

- Viekää, veteen upottakaa, kuotot! käski.

- Maltas vielä hetki, pian pääset yöksi järveen, soutumatkan päähän.

- Noita ahvenoita ahmimahan:

Ja niin laskivat, nuo kuotot, katiskan pyyntihommiin. 

Ja kun uusi aamu koitti, odotti kokijoita hivelevä näky, kantautui tärinä ja kolina aina rannalle saakka:

- Ei nyt sentään tänne asti. Liioitella taidat, unelmoida vain.

- Ei kun ihan totta, kyllä siellä tuntuu vilske käyvän.

Ja kävi: 

- No vot! Nyt kelpaa olla! intoili katiskakin riemuissaan.

 Me, kuotot, aivan Pietarina kaikin. 🐟

---

PS

nyt karhu oli viime lauantaina tuossa parinsadan metrin päässä Pirttikallion saunalla otaltanut yhteen ketun kanssa, ks. Mörkö

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

tänään

Leena Valmu: Ulos baarikaapista

Kevät kuin runoa

Eilen pi-itkä kyynpötky poikittain kuivatusalueen kanavatiellä. Emme pyöräilleet päältä. Jäi henkiin uuden säännön myötä: ei ollut lähelläkään pihapiiriä.

Tänään hirven jätösten, Kiminkinen sanoisi paskojen, haravointi Villa Sukassa. Kävelykiveyksen suoristus.

Katiskassa kolmisenkymmentä ahventa ja hauki. Veneen tappi irti kesken soudun. Kiire rantautumaan. No ei kummoinen matka maihin, katiskakin puolensadan metrin päässä rannasta. Vesi tosi alhaalla, tosi.

Pitkävartisen katajan oli kaatanut hirvi talvella; hirvien puremajälkiä monissa pihlajanrungoissa ihmeen korkealla. 

Saha puri puihin ja kaatoi, katkoi rumimmat. Kirves pilkkoi, käsi pinosi; vaikkeivät nuo helposti kuivu poltettaviksi.

Kellarin ikkuna auki kesäksi. 

'Jorriinin juuret' kellarista verannalle lämpöön ja vesikylpyyn - itse saunan.

KÄKI kukkui ja kuusikko soi. VAIN yhden kerran. 

Siinäkö elämän vuodet - vesi vähissä?

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

"Ma verkot vetehen näin lask." - Norppa!

 Siihen se katkesi ja loppujenlopuksi loppui, tähän siis:

Ite Kari Hissu Hietalahden ojentamaan norppaturvalliseen katiskaan. Kahella verkolla sen sai päikkäin.

Saas nähä suapiko tuolla kalaa vai käykö niin kuin aikoinaan evakkonaapuri Mitroselle, joka Laatokkaa uuteen kotivetteen, Oriveteen, vertasi omal' laulaval' kielel':

"Sielt sai siikua kuhua, tiält ei sua paskuakaa!" 

Kirjavinkeissä Kilkku: Mahdoton elämä

 KIRJA-ARVOSTELUT

Rusahti poikki keskellä selkää airo

Eipä ennen moista - verevimmilläkään voimilla!

Syksyn päättökatiskoille ruskan keskellä luodon kupeelle kävi Aika Vanhan Miehen ponteva soutu.
Tuuli vastaan. Yltyi, mitä kauemmas ruskainen ranta jäi.
Meno hidastui. Mutta kun lisäsi reiteen tehoa, käsivarteen papua, eteni matka.
Kiihtyi väreily vedenpinnalla. Suureni laine. Pullistui AVM:n hauis; nyt piti irtoaman viimeinenkin voiman ripe.

RÄTS!

- Mikä se oli?
Keveältäpä tuntui veto.

- No voi hyvänen aika, kuului takatuhdolta siunaileva ääni, - mitäs nyt tehhään! Mitäs nyt tehhään, suu pannaan?

Airon tynkä vasemmassa kourassa, pitkä lapa järvessä pyörimässä.
Katseli soutaja yllättyneenä, häkeltyneenä töllöntyötään ja päästeli saman tien kitalaestaan katrihelenana laulun, oikein suden lurituksen:

- Katkesi airo kalastajalta, OI, oi, oi - oi, oi... katkesi airo, karkasi vene, loppuiko luonto  kalastajalta. OI, oi, oi - oi, oi...

Oli se Aika Vanha Mies toisaalta polleaakin poikaa, voimainsa tunnossa, nääs. Airo poikkikatki - itse ei!

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Säästäisikö isänpäiväksi?

Rolf Mengele: "Jos saisin valita, isäni olisi joku muu." "Minun silmissäni hän on kuin muukalainen toiselta planeetalta."
Niklas Frank: "On rankkaa astella hirtettäväksi. Minä kuitenkin toivoin isälleni mahdollisimman kovaa rangaistusta ja kuolemanpelkoa ---"
Klaus Saur: "Ei, hän oli vain lihava ihrakasa."

Vielä elossa olevat natsijohtajien lapset purkavat sisintään, tekevät tiliä menneistä kirjassa Isäni oli natsi. Minerva 2018.


Joitakin vastakkaisia tunteenpurkauksia myös ilmenee:

Wolf Hess: "Oli etuoikeus varttua Hessin poikana."

Jatkanko lukemista vai lähdenkö luontoon, järvelle veneilemään, pudottamaan Matsin tekemän lahjakatiskan koepyytöön?
Sääkin mitä mainioin, ilma herttaisen lämpöinen.

Jos isänpäivänä, syksyllä sitten, lukisi loput ...

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Luonnotonta

Olisi luonnotonta näinä helteisinä kevätkesän päivinä istua sisällä nyhjöttämässä ja liikutella sormiaan näppäimistöllä, kun voi liikutella itseään luonnossa.

Kääntää lapiolla maata, tehdä vakoa kymmenelle siemenperunalle.
Puistella siitä Veken tekemästä vihreästä vekekatiskasta veneen pohjalle ahvensaalis.
Puristella voimasakseilla viinimarjapensaan ikääntyneimmät oksat pois tuoreempien tieltä.
Vaellella hautausmaalla kuunnellen käen intoa.

Niinpä.
Latistaako se jotenkin kun ääneen sanoo Toiselleen:
- Nauti nyt näistä päivistä ja helteistä. Eivät nämä enää meidän elinikänä toistu.

Miten niin? kysyy hämääntyneellä katseellaan Toinen.
- No niinhän se Joonas siellä uutisissa sanoi jottei tämmöisiä lämpöpoikkeavuuksia kolmeen- neljäänkymmeneen vuoteen esiinny.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Toistatuhatta kilometriä!

Tilinteon hetki

Lyheni päivä päivältä läntti missä kaikki huipentui: ensin se oli enää 320 metriä suuntaansa, sitten 220 ja lopuksi tasan 100. Metsän kätkössä se oli kallion takana, ei sinne kukaan muu eksynyt - rauhassa sai lintujen puuhassa ja ojapuron lirkitellessä hangata kilometrit täyteen.
Viimeinen ponnistus eilisaamuna kesti yli kolmen tunnin.
Sata kertaa sata edestakaisin.
Heti herättyä varhain kuuden jälkeen sinne oli sukset käsissä, ympärille pälyillen tiellä kulkijoita vältellen, hiipsittävä, ettei lenkki olisi ennättänyt matkan aikana jaloissa sulaa, entisestään typistyä. Mikäs siinä sitten piiloon perille päästyä puron lirinässä ja lintujen laulannassa hiihdellä sulavalla karkealla sirisevällä lumella!

On siitä kuvakin otettuna mehuntuojan ottamana:

Ovathan nämä ainutlatuisia nautintatilaisuuksia, lajissaan viimeisiä koska tahansa: iällä on oma tiensä. Haperoituminen on jo pitkällä; tuossa samassa ajassa sujahti nuorempana juosten koko maraton, nyt suksin tuskin puolet.

Saldokirjaan merkintä:
1001. Palindromi. Anagrammiorientoituneelle kelvollinen luku.

Esille uudet kujeet: Veken tuoma katiska järveen ja himona tuon Senecan kimppuun:

hiihdot +14+20 /1001 km = 146 h

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös