Kevät kuin runoa

Eilen pi-itkä kyynpötky poikittain kuivatusalueen kanavatiellä. Emme pyöräilleet päältä. Jäi henkiin uuden säännön myötä: ei ollut lähelläkään pihapiiriä.

Tänään hirven jätösten, Kiminkinen sanoisi paskojen, haravointi Villa Sukassa. Kävelykiveyksen suoristus.

Katiskassa kolmisenkymmentä ahventa ja hauki. Veneen tappi irti kesken soudun. Kiire rantautumaan. No ei kummoinen matka maihin, katiskakin puolensadan metrin päässä rannasta. Vesi tosi alhaalla, tosi.

Pitkävartisen katajan oli kaatanut hirvi talvella; hirvien puremajälkiä monissa pihlajanrungoissa ihmeen korkealla. 

Saha puri puihin ja kaatoi, katkoi rumimmat. Kirves pilkkoi, käsi pinosi; vaikkeivät nuo helposti kuivu poltettaviksi.

Kellarin ikkuna auki kesäksi. 

'Jorriinin juuret' kellarista verannalle lämpöön ja vesikylpyyn - itse saunan.

KÄKI kukkui ja kuusikko soi. VAIN yhden kerran. 

Siinäkö elämän vuodet - vesi vähissä?

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Eilen hujahti kilsan yli

- harmitti kun oli tarkoitus runoilla suksilla! 
eli päätellä hiihtokauden viimeisiä viikkoja loppusoinnuin.

Hiihtää piti eilen niin, että hiihtokausilukema olisi merkitty kilsoissa
luvuksi 1111,
vaan laskuvirheen vuoksi kävi kämmi ja hama, tuli
luvuksi 1112.
Tänä aamuna oli kiire korjaamaan kömmähdystä - ja mikä oli mennä ja olla ja painella sänkipellon laitaa auringon killistellessä metsän yltä ja antaa suksien hakea oikeaa poljentoa.
Ja löytyihän loppusointu: puolentoista tunnin siveltelyn ja hitvuttelun jälkeen muotoutui
luvuksi 1122.
Huomenna taas uusin urasuunnitelmin, jos korona suo ja sallii, ennen uusmaalaisten rynnistystä näille takapajulan tantereille; huomenaamuna koetetaan suksilla säveltää
luvuksi 1133.

Hiihtäjä pisteenä kääntöpisteessä 400 metrin päässä.

ps

Hiihtäminen  o n  hauskaa! (kun sen o i k e i n oivaltaa)

10 km/1122 km/€  = 169 h

Kirjavinkeissä:
Decamerone

KIRJA-ARVOSTELUT

Toistatuhatta kilometriä!

Tilinteon hetki

Lyheni päivä päivältä läntti missä kaikki huipentui: ensin se oli enää 320 metriä suuntaansa, sitten 220 ja lopuksi tasan 100. Metsän kätkössä se oli kallion takana, ei sinne kukaan muu eksynyt - rauhassa sai lintujen puuhassa ja ojapuron lirkitellessä hangata kilometrit täyteen.
Viimeinen ponnistus eilisaamuna kesti yli kolmen tunnin.
Sata kertaa sata edestakaisin.
Heti herättyä varhain kuuden jälkeen sinne oli sukset käsissä, ympärille pälyillen tiellä kulkijoita vältellen, hiipsittävä, ettei lenkki olisi ennättänyt matkan aikana jaloissa sulaa, entisestään typistyä. Mikäs siinä sitten piiloon perille päästyä puron lirinässä ja lintujen laulannassa hiihdellä sulavalla karkealla sirisevällä lumella!

On siitä kuvakin otettuna mehuntuojan ottamana:

Ovathan nämä ainutlatuisia nautintatilaisuuksia, lajissaan viimeisiä koska tahansa: iällä on oma tiensä. Haperoituminen on jo pitkällä; tuossa samassa ajassa sujahti nuorempana juosten koko maraton, nyt suksin tuskin puolet.

Saldokirjaan merkintä:
1001. Palindromi. Anagrammiorientoituneelle kelvollinen luku.

Esille uudet kujeet: Veken tuoma katiska järveen ja himona tuon Senecan kimppuun:

hiihdot +14+20 /1001 km = 146 h

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Kevään ilo ja riemu

la 6.5.2017

tänään

Käki kukkui.
Sauva löytyi!





KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Rahasta itseäsi!

 

Helppo näin talvella tehdä tienestiä ja tienata ainakin enemmän kuin nuo aleen joutuneet kirjailijat, joilla ei suksi tunnu luistavan!

Eilenkin irtosi 15 euroa kevyesti: kierrät pellolla Auliksen ajamaa 730 metrin latua 21 kertaa, niin siinä koko juttu - kolmekymppiä yhteensä kahden hiihtäjän tilille karttunut, heti kun pääset sisälle koneesi ääreen.

Ja hankikin kun kantaa, se vähä, niin mikä ei siinä ladun vierellä haarukoidessa, jäykähkösti Miedon lailla. Semmoisen ihmeenkin voi nähdä kuin sitruunaperhosen lennon jo maaliskuun puolivälissä, kuten maanantaina siinä metsän ja pellon kulmassa jossa ei lunta nimeksikään vaan auringon lämmittämää ruskeaa ruohikkoa! Tai eilisen joutsenparin.

Vaeltelet talven aikana pitkin metsiä ja peltoja, maita ja mantuja, teitä ja rantoja - keväällä muhkea matkasaldo.
Tonni ja silleen.
Silloin kun ei vara vyörää, silloin on tauon ja palautumisen paikka. - Tänään ei oo vara hiihtää! joutuu sanomaan.

Se on Euro per kilsa -liike ollut jo vuosia, se josta Pajulahden rehtori Lasse Mikkelsson Pajulehdessään nyt kirjoittaa ja ehdottaa tällaisen pähkähullun idean toteuttamista.

Tänä talvena taitaa tosin Andyn dona jäädä haaveeksi, sillä lumi hupenee ja järvetkin ovat peilijäillä.
Joutuu toivomaan hulluja:

- Voi kun tulis tuisku ja takatalvi!

Ja syksyisinkin:

- Voi kun tulis jo lunta ja pakkasta!

Niin muuttuvat toiveet iän myötä; pian ollaan siinä tilanteessa missä oma pikku tyttöni muinoin vastasi hämmästyneen isänsä, joka ei ikinä talvea tulevaksi halunnut, 'Kumpi on parempi - kesä vai talvi?' -kysymykseen empimättä:

- TALVI.

Siispä.
Suksille tästä, lumenrippeille, niin edes kasisatasen ennättää puhkaista! Aurinkokin kun taas kauniisti paistaa. Josko se sitruunaperhonenkin siellä leijailemassa ...

3C hiihdot  780 km/€