Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhannus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. kesäkuuta 2023

Uskaliaasti

käytäköön juhannuksen viettoon! 🌂


Nyt kun, eilen, tutkitun tiedon valtateille on päästy, pysykäämme siellä. 
Pari uskallettua juhannuksen hämyyn sopivaa sitaattia arkeologi Ilari Aallon kirjasta Vuosi keskiajan Suomessa. Atena 2023. Kirjan vallan mainion kuvituksen on taiteillut hänen puolisonsa artesaani Elina Helkala.

Olge hää!


"Yleisesti uskottiin, että naisilla oli miehiä suurempia taikavoimia. Näitä tuonpuoleisia voimia kutsuttiin vitun väeksi; vittu oli keskiajalla neutraali sana naisen sukupuolielimille. Syntyloitsujen mukaan voimakkaat metsän eläimet, kuten karhut ja sudet, olivat muovanneet naisen väen, ja talonpoikaiskulttuurissa naiset käyttivät näitä voimia monenlaiseen suojataikuuteen. Karja sai vahvan maagisen voiman, jos eläimet ajettiin keväällä ensimmäistä kertaa laitumelle karjaportin päällä seisoneen emännän jalkojen välistä. Tätä suojausmenetelmää kutsuttiin harakoimiseksi, ja talon naiset suojasivat samalla tavalla metsästämään lähtevät miehet ja kirkkomatkalle lähtevät lapset harppomalla näiden yli."

"Kirjuri on todennäköisesti ollut joku luostarin veljistä, koska kirjaan (Naantalin luostarin kirja) on kopioitu paljon reseptejä miesten vaivoihin. esimerkiksi koiruohon sitominen penikseen auttaa kirjan mukaan poistamaan "liiallista jäykkyyttä", ja kirjan lopussa on huomattava määrä erilaisia reseptejä vaivaan, joka lienee joko kaljuuntuminen tai hilseily."



Eimuutakun paljuun vaan istuksimaan, taikka saunaan kylpeä ropsauttamaan ja vaikka kissaa rapsuttamaan. 
Hyvät jussit ja mittumaarit!😀

Että tämmöinen juhannuskevennys tällä kertaa!
Muuten: Tiedättekö mikä on kanankevennys?
Kirjavinkeissä 

sunnuntai 26. kesäkuuta 2022

Asiaa tai ei

 - Onkohan minulla asiaa tänne? kysyn saarikoskena, kun alan näppäillä tätä värkkiä.

Täytyypä kelata juhannustaan:

  • juhannusaatto: sää ja maisema Villa Sukassa mitä sillanpääläisin
  • juhannuspäivä: sää kuin kuin kuin - dantelainen helevetti
  • juhannussauna: edellistä lievempi versio
  • juhannusvasta: kammihtassa yhä ovat, mummontekemä pari saunan liiterissä
  • juhannuskisat: Saarijärvellä jo viikkoa ennen juhannusta!
  • juhannusturkki: entisellään eto ertokani
  • juhannuskala: pojanpoika virvelöi näemmä kolomen kilon hauen; vaimo-mummo lähti ongelle het' aamusta kahta kummempaa yrittämään
  • juhannushuoli: mitenhän se ystävähyvä on selevinny kotilomalla?
  • juhannustaika: tyynyn alla tyhjää
  • juhannuskirja: Rätingin paikka
  • juhannuslintu: tätä minä seuraan päivittäin silmäkovana odotellen lentoonlähtöjä:
Hällä näet kolome poikasta!


Kirjavinkeissä

perjantai 24. kesäkuuta 2022

Juhannusrakkausrakoiluraiku



Turkin hihasta

Eka erä 
(om. erit. Penttilälle)


Katos! - Tu kurkkiin 

tätä:  

Sun Natos katos            

–   Turkkiin 

Erdo lakas nurkkiin. – 

 

Toivees Natosta     🠋     putos katosta. 

                              alas 

Löysit ittes matosta. 

Nou hätä? 


Kirjavinkeissä
***
20 ja 22 tai 22 ja 20.
Siinä RAIKUILUN vuoden 2022 tarkennettu, toki vain ohjeellinen, tavumääräsääntö; joskus voi, saa 
ja pitää lipsahtaakin.
(Raiku-runous, myös tusina-runoudeksikin kutsuttu, on perussuomalaista prepostelurunoutta. Uusiutuva ja ajassa pysyvä runoilu sisältää pääasiassa kulumassa olevan vuoden ilmituoman tavumäärän - joskus tosin tarpeen vaatiessa jopa puolensataa tavua, mikä on ehdoton katto ja takaraja - joko useisiin riveihin ripoteltuina tahi yhden rivin pötkynä pudoteltuna.)



perjantai 25. kesäkuuta 2021

Ju-han-nuk-seksi

suursiivous - talo yltäpäältä kuurataan

Aivan aluksi: katolle Hän kiipeää


Sammalvuoteen kaapii katolta, jottei se oravaisenpahus asettuisi öisiä unia häiritsemään.
Posthumanismi ei siis täysin ole vielä kotoutunut, asettunut kiipiijän sisimpään olemukseen, vaikka sitkeää ja hellittämätöntä yritystä on vuositolkulla siihen suuntaan jatkunut, kamppailua käynyt Hän. 

kyllä sammallämpärekin lopulta irtoaa

🐦 🐶🐼  🐦 🐶🐼  🐦 🐶🐼 🐦 🐶🐼 🐦 🐶🐼 🐦 🐶🐼 🐦 🐶🐼 🐦 🐶🐼🐦 🐶🐼

Hyvät 
          mittumaarit 
                     kaikille! 





Kirjavinkeissä
Tänään: Väinö Linna: Tunnettu ja Tuntematon

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Ainakin kaksi viisasta miestä

Jotkut kirjoittavat niin tyylikkäästi ja nasevasti, jotta melkein jokainen virke on aforismiksi irrotettavissa. En kuulu heihin.😌

Mutta näemmä olen heihin innolla tutustunut jossakin vaiheessa elonpolkua tiiviiseen tahtiin, varmaan noilla main, eilisestäkin päätellen, -80-luvun taitteessa ollut omat olemisenongelmansa. Ja on pitänyt turvautua vanhempien ja kokeneempien ajatuksiin: josko heillä ohjenuoraa.

On heillä ainakin tarjottavana rauhoittava mieli:


Kun Fredenholmia ja Gibrania nyt  heitäkin vanhempana ikitursona selailen heidän ohuita oppaitansa, saatan allekirjoittaa yhä sanomani ja kehottaa juhannusväkeä tarttumaan näihin kahteen A5-kokoiseen pienoiskirjaan:


Ken yksin juhannustaan viettää, saa juhannusyöstä näiden herrojen kanssa enemmän irti kuin remuseurasta.
Puhumattakaan seuraavasta aamusta! 😳😰

Juhannusaattonautintoa meiltä teille kaikillen: 💮⚘
 aforismiviikko   
I - II - III - IV - V - VI - VII
KIRJA-ARVOSTELUT


perjantai 21. kesäkuuta 2019

Miehuuskoe

Semenyan (s. 1991) testasivat ja siihen tulokseen tulivat, jotta mies mikä mies. Sitä testosteronia tirisee liikaa, niin jotta monen nuoren miehen panee kateellisena huokailemaan - On se niin väärin! - kun omat arvot eivät oikein juhannushellusteluun piisaa.

No, nuorilla nuorten murheet ja meillä vanhemmilla matalatestoisilla miehuuskokeet toisenlaiset.

Kerran vuodessa (esim. City) tämä minähurja käy testaamassa miehuutensa Helsingissä. Eli ajamassa autolla Mannerheimintien päästä päähän sekä sokkeloimalla Esplanadit ja Bulevardit toinen käsi ratissa ja toinen kyynärpää avonaisen ikkunan pokalla; radion bassonjumputus täysillä, tottakai! Vauhti vähintään Porvoontien lukemissa, toisella sadalla, jollei lujempikin. Muutenhan ei autovirrassa mukana pysyisi.

Haipakkata, haipakkata se on. Ihan toista kuin meillä maalla.

Että menikö testi läpi? Onko miehuus vielä tallella? Miltäs näytti? Kolahtiko?

Hyvin hyvin vielä onnistui: Vain yhessä ympyrässä vähän sotkeutui, mutta yhellä taka-auton töräytyksellä siitä selevisi. Ja parit kaistanvaihot olivat meleko omaperäsiä.

Jotta mikäs tässä ollessa, juhannuskoivujen alla istuessa, saunansavuja haistellessa, kun muulla keinoin ei tarvii enää miehuuttaan näyttää, ei lavoille mennä eikä siitä jatkorimpsoille ventovieraan kanssa ...

Mittuja vaan kaikille!
und die
Fahne hoch auch.



KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Juhannuskoivut

paikallinen
 
Juhannusaattona
ei koivuja porraspieleen,
vaan halkoina uuniin - kokkotulena takassa.

Se on taivahan tosi!

Ja tiristellään juhannustunnelma Turtiisen Arskan runonpalasista:

vihdan tuoksu, hyttystanssi, niittokoneen raksutus sinisen salmen takana Pihlaja kummulla kukassaan, vihdan tuoksu, hyttystanssi, lasten leikki pihlajan alla

 
Jotta mitut vaan kaikille! Olkoon vari teidän kanssanne.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Juhannus on heillä herttainen

Niin jalat maassa kuin Kalle Päätalon kirjoissa mennään ja vedenvälppeessä lipotellaan, joutuu Kalle-kieleen perehtynyt intomielikin silloin tällöin ölölle yötä ja pysähtymään tuumaustauoille, jotta mitähän? mitähän?

"Yli kaksikymmentä miestä kiersi ponttuulla vorokkia. Aina kun neljänneskilometrin mittainen varppi oli kierretty vorokin kautta ponttuun reunalle siutinkivyyhdiksi, nostettiin ankkuri ja puju ponttuulle. Siitä molemmat siirrettiin suureen uiton veneeseen, samoin heitettiin varppivyyhdet."

Ei paha!
Aivan kuin Kilven Volterin kuorimöyriäisten sarven torkotuksia sekä sanakirjainten saivaroita  tutkailisi!

Kalle on palannut Iijoki-sarjan 21. osassa Muuttunut selkonen Taivalkoskelle rakennusmestarina makselemaan kunnanjauhoja, joita Päätalon kattilakunta joutui kerjäämään isä-Herkon mielisairauden aikana. Vaan ei ole selkonen niin kuin ennen, eivätkä ihmisetkään. Tampereelle takaisin puolivalmiiseen, velkaiseen, mutta omaan taloon palajaa Kallen mieli tuon tuostaan, Lainasta puhumattakaan.


On juhannusaatto, vietetään se alta pois, matkustetaan Polon perukoille juhannuksen viettoon, missä, Eeti-siskon mies Hartika-Veikko käy kauppaa osuuskaupan myymälänhoitajana. Alkumatka pyöräillään, sitten ajellaan onnikassa kun Tessu on viety ruokolle Kallioniemeen.

Hyvissä ajoin Laina on mourunnut ärsyttävän varoituksensa: - Ethän, isi, alja Veikkon kansa ryyppään? - Mää nin pelkään. Jos sää ja Veikko aljatte ryyppään hirveesti.

Meinasipa matka katketa jo siihen paikkaan pihamaalle Kallen tenäytyessä ja tenhotessa:

"Pirruako lähettäisiin Poloon asti riitelemään! Viijjään tavarat takasi ja minä lähen Tessun kansa puron varteen. Yritän onkia tonkoja. Ollaan juhannus Asutusaluveen koululla ..."

torstai 23. kesäkuuta 2016

Juhannussiivo

Tänään on juhannussiivouksen päivä. Nurkat nuohotaan ja pihlajanoksilla aitta, sauna, talon seinähirret katot hapsutaan.
Muurauskauhat laastit nurkan taakse kyörätään.
Matot tampataan. Pölyt pyyhitään.

Hiki naamalta myös.

Tulikohan kaikki mainituksi? Touhu tarkoin kuvatuksi?

No kyllä noilla mielleyhtymillä jokainen pääsee juhannussiivon tunnelmaan.
Hop hop hommiin siitä!

                         


Hidastunutta toimintaahan tuo toki nykyisin, miltei teoriaa, ja vetkuttelua: ite meinaan ainakin vielä ennen moista ryllinkiä, päästä itseäni parempaan seuraan, syventyä hetkeksi Gaudeamuksen Estetiikan klassikoihin!
Ilmestynyt vastikään osa II, jatkoksi I:een. So. Platonista Tolstoihin jatko-osa Modernista Postmoderniin.

Eiköhän noilla eväillä ala jo matot tamppaantua, pää tuulettua.

Juhannusta teille, ystäville - kalleille!