Nappaan noista hyvistä ensimmäisenä auki luetut päivät HH - runoilija Hannu Helin - toivoen ettei vielä. Ettei vielä olisi tapahtunut sitä mikä edessä on: deletoituminen niin kuin hän sen itse jossain kirjoitti - lopullinen.
En minä häntä henkilökohtaisesti tunne, en oikeastaan hänen runojansakaan - paitsi nämä näppäyksen aliset. Enkä minä niistä runoistakaan ymmärrä moniakaan, mutta uskottelen että runoa on lupa jokaisen ymmärtää tavallaan ja ennen kaikkea tarpeeseensa (ainakin jos ei runoilijalle kerro). Vaikka keskimääräistä kouliintuneempi ja alttiimpi runolle lienen, sekin yksi lukiovuosi meni niille - harakoilleko?
Eipä silti henk.koht. kättelemättömiä ovat nuo muutkin valikoituneet luettelossa Immua lukuun ottamatta.
Ei uutta tähänkään aamuun HH:ltä. Tänään on jo viikko edellisestä.
Huomennapa repeytyy taas uusi aamunkoi entisine rutiineineen: luettelo esiin ja sen kuin sofistikoituneiden inehmojen blogeja näppäilemään kuin haitaria, seuraavia merkintöjä lukemaan, siinä joukossa HH:n runomerkintää mesi kielellä odottamaan, odotellessa kertaamaan viimeisintä vaan ei viimeistä tunnustelevaa runoa - vaimon ylistystä:
Wednesday, January 7th, 2015 @ 18:26
olikin
jo
kuolemanaika.
-22C hiihdot 248 km/€
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti