Theodolinda Hahnsson ja Hilja Haahti

 Osa VI

suomalaisia kirjailijanaisia 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin - Kynällä raivattu reitti

 I - II - III - IV - V - VI

https://www.finna.fi/

Äiti ja tytär.

Theodolinda Hahnsson (Yrjö-Koskinen, omaa sukua Limón, 1838-1919) ja Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson,1874-1966).  Hämeenlinnalaisiksi heidät voidaan 'kotiseuduttaa'.

Äiti oli ensimmäinen suomenkielisen kaunokirjallisen kirjan julkaissut nainen: novelli Haapakallio, 1869. Sittemmin ilmestyi liuta näytelmiä ja novelleja sekä viisi romaania, joista viimeisin oli nuortenromaani Marjapojat 1894. Mutta vaatimattomaksi jäi äidin tuotanto tytär Hiljan puolensadan teosmäärään verrattuna.

 

Hiljahan aikanaan oli hyvinkin suosittu: hänen kirjojaan on painettu puolen miljoonan verran. 

"Hilja Haahden teosten tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä kustannusosakeyhtiö Otava alkoi tallentaa kustannussopimukset vasta 1920–1930-lukujen taitteessa. Teosten arvioitu lukumäärä on 497 000 kappaletta. Tästä listasta puuttuvat Haahden toimittamat kirjat, suomennokset ja kirjat, joissa hän on yhtenä kirjoittajana mukana."

Noin kirjoittaa Irja Aro-Heinilä väitöskirjassan "Sinä olet viisas tyttö, mutta Jumala on viisaampi" Naisen kuva, roolit ja rooli-ihanteet Hilja Haahden tuotannossa 1895–1966 / 2005.

Unohdettuja suuruuksia ovat näinä Stubbin-presidentiksivalintapäivinä kumpikin kirjailija - odottamassa uutta tulemista. 

Hahnssonin ja Haahden kirjoja voi lukea vaikka Lyydiasta ja Lönnrotista, taikka Gutenbergista ja Doriasta: tästä Theodolindaa ja tästä Hiljaa. 

Tai sitten omasta hyllystä! Jossa myös tämä suuresti arvostamani Irja Pulkkisen Hilja Haahti ja hänen äitinsä -omakustanne.

Näin ovat alkupään nimilistan naiset niputetut. 

Naisten ja köyhien asemasta, yhteiskunnan osattomien ja sorrettujen puolesta, koulutuksen puutteesta, Suomen ja suomen kielen puolesta nämä kirjailijanaiset kaikki kynäänsä kuljettivat - ja tietysti taiteellisen luovuuden vuoksi.

Seuraavana Kynällä raivattu reitti - Suomalaisia kirjailijanaisia kirjassa olisi esittelyvuorossa Minna Canth, mutta se on jo toisen paikan juttu ja askar.

Virikkeellisen matkan jo alkutaipaleella tarjosivat menneistä kirjailijanaisista 'jokamiehelle' Anne Helttunen ja Annamari Saure. Kiitän. 

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

eilen

Marjo Lanér: Näkyjä.

🏂  -17°C hiihdot   6 +6 km / 433 km / € = 74 h

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Nimi, jota olen ihaillen mielessäni mumissut aina silloin tällöin, joskus eteen huokaissut: - Voihan!

No nyt tämä fennomaani ja aateloitu valtiomies putkahti yllättäen esiin Irja Pulkkisen kirjasta Hilja Haahti ja hänen äitinsä (omakustanne 2020), joka on luennassa paraillaan.

"Senaattori Yrjö-Koskinenkin oli satamassa ja tuli tervehtimään Hiljaa. Sen jälkeen hän poistui ja Hiljan ihmetellessä, ketä hän kenties oli tullut vastaanottamaan, Theodolinda vastasi: - Sinua vartavasten."

Hilja yllättyi. Tuommoinen nimimies häntä vastassa, nuorta opettajaa joka palaamassa Saksasta kielen opiskelumatkalta. Miksihän?

Äidillä ollut vispilänkauppaa Hiljan tietämättä. Niinpä Hilja sai 22-vuotiaana isäpuolekseen Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen!

Eikä siinä vielä kaikki: Pian Hilja itse, tai pian ja pian - kymmenen vuoden päästä, oli menevä naimisiin kuuluisan säveltäjäkirkkomuusikon Ilmari Krohnin kanssa. Ja reilut kolmekymppisestä Hiljasta tuli kerralla viiden poikalapsen ja yhden tyttövauvan ottoäiti vuonna 1906.

Mielenkiintoista historiaa tässä mennään Hiljan elämän ja uran etenemisessä, vaan eipä vähän ole kunnioitettavaa ja hämmästeltävää kirjan kirjoittajan Irjan (s.1947) elämänurassa, jota kävin kuuntelemassa Liperin Leppälahdessa:

• kansakoulu
• apuhoitaja
• sairaanhoitaja
• eläkkeelle
• lukio
• yo.kirjoitukset ilman kieliä
• yliopisto-opiskelu
• gradu Rajalasta
• suku- ja mummokirja 
• 'Hilja ja hänen äitinsä'

Mielenkiinnolla jään odottamaan, josko Irjalta irtoaisi omaelämäkerta, jonka mummosta jo tehnytkin ja vähän siihen suuntaan lupaili tarinoidessamme, jotenkin jotta
'Omaa historiaansa ei voi matkaoppaista lukea, se on uskallettava kirjoittaa itse'.

KIRJA-ARVOSTELUT

Hilja Haahti

"... elämä ei ole erämaa eikä hautausmaa ..."
=
Loma-Uotisen sanomaa jatkaakseni; sitaattilöytö on kirjasta Kotkat. Hilja Haahti - Otava 1907.
Puolensadan kirjan ja puolenmiljoonan painoksen Hilja. Nimituttu miltei kaikille: se hiihtorallatus...

Hilja Haahti (1874-1966) Haastattelu / Yle

Kaikki hiljat lukematta, minullakin. Kunnes nyt ainakin yksi oli luettava ennen kuin tutustuisin Hilja Haahden ja hänen kirjailijaäitinsä Theodolinda Hahnssonin elämään tuota tuonnempana Irja Pulkkisen avulla.
Tämän kaverille lähetetyn mailin verran selvitystä tässä tuosta tuonnemmasta:

"Käytiin lauantaiehtoolla Liperin Leppälahdessa: sielä assuu muuan ukrilaisnainen (Irja Pulkkinen), joka kirjotti kirjan Hilja Haahdesta ja hänen äidistään Theodolinda Hahnssonista (os. Limón).

Äiti oli ensimmäinen suomenkielellä kirjoittanut naiskirjailija, Hiljanhan me tunnemmekin. Alun toistakymmentä kirjaa* näkyy meilläkin olevan, yhessä jopa omistus: Hilja. Jos ei sitten oo Malisen. Yhtäkään en oo lukenut mutta katotaanhan."

Eli tarmolla iskin kynteni Kotkiin.

Kotka on Paavalin sukunimi, ja Paavali on taas pappi, joka lähti Amerikkaan kutsumustyötään harjoittamaan jättäen rakkautensa kohteen Liljan kitumaan ja kuihtumaan, kuolemaan. Jumalan tahto.
Tuo raskas rakkaustarina kulkee kera Helmin ja Aimon rakkaustarinan, joka on lähellä toistaa Helmin eno-Paavalin ja Aimon sisko-Liljan lohdutonta rakkaustarinaa.

Eno-Paavalin ja nuoren Helmin läheisyys!
Jos olisi nykykirjallisuutta heräisi heti sen suuntainen häkkyräeppäilys: metoota, metoota!
Nyt ei. Lähimmäisen rakkautta puhtaimmillaan. Hilja oli kristillissiveellinen ihminen viimeisen päälle, mikä kyllä näkyy Kotkat-romaaninkin rakentelussa, on sen pohjapilari.

Saas nähdä miten pitkälle Kotkien kynnet kantavat, vievätkö ne minut lukijana (epäilen) Hilja Haahden (1874-1966) laajan tuotannon kimppuun: luettavissa olisi kaikkiaan 55 teosta.

* nämä meillä:

1. Kotkat - 1907
2. Valkeneva tie - 1910
3. Kun valkenee - 1914
4. Ahertajat - 1918
5. Luvattu maa I - 1925
6. Luvattu maa II
7. Sotkuinen solmu - 1931
8. Kadotettu kirje - 1933
9. Sukupolvet vaihtuvat - 1938
10. Maksoi mitä maksoi - 1944 (mummolleni Hilda Hirvoselle omistuskirjoituksella Hilja)
11. Kaurialan kartano: Kaunis Kauriala ja Kaurialan nuori emäntä - 1945
12. Jos me tunnustamme - 1948

Kirjavinkeissä: Kotkat

KIRJA-ARVOSTELUT