Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alvar Aalto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alvar Aalto. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Istuttiin penkissä

parit päivät ja ihailtiin penkkejä taikka tuoleja seinältä lopuksi

 
 
Hojohojon-matkojen bussikyydissä penkissä istuessa pakollisiin varusteisiin kuuluvat huomioliivit ynnä kypärä, ja tietenkin on kietouduttava myös turvavöihin.
Sen verran huimaa on meno ja meininki, kuten kuvasta näkyy.


No ei vainkaan: tehdasvierailulla olemme me metsäporhot.
Äänekosken Metsä Boardin (4,12 €) kartonkitehdas on niin julman suuri että tarvitaan linja-auto päästäkseen tehtaan toisesta päästä sisäänmenoaukkoon. Joku ehdotti jotta käveltäisiin, mihin tehtaanpomo: - Kastutte, se on monen minuutin kävely. Sitä paitsi kielletty.
Siellä sitten suu auki katsoimme kun hitonmoinen kartonkirulla tulla putkahti esiin koneen kidasta ja jytkähti lattialle niin että polvissa notkahti. - Rullassa on 21 kilometriä kartonkia, ilmoitti pomo.

Ja jotta materiaalia riittäisi: rekka-autot käyvät tyhjentämässä kuormansa kuuden minuutin välein keskeytymättä läpi vuorokauden vuodet läpeensä. Taitaa ilmaisu 24/7 olla paikallaan.

Eikä tuota alkumateriaalia sieltä metsästä enää tukkijätkä eli metsuri kaada, vaan monitoimikone, joka on kalliimpi kuin metsuri eli n. puolimilliä €. Ponssesta (28,90 €) Vieremältä niitä saa, joten oli sekin ihme koukattava katsomassa. Ei meistä kukaan semmoista ostanut, kuka mistäkin syystä. Vieruskaverille hymähdin,
jotta 'et taitas suaha niillä viijellä Sammollas, 38,66 €'. (Messi muuten saisi ostettua kuukausiliksallaan 8 konetta/kk.)


Olivat Vidgrenin Einarin koneetkin kehittyneet alkuajoista, ainakin siitä 1970 vuoden rottelosta joka kuukausien takomisen jälkeen ilmestyi ruostuneena pajan ovesta ulos ja josta paikalle sattunut kylänmies loihentamaan: - Mikähän Ponsse tuokin lienee?
Oli ensiversio pitkälti muistuttanut kylän kulahtanutta irrallaan juoksentelevaa rakkikoiraa. Siitä jäi nimi tehtaalle ja koneille ja Tero Pitkämäen lippalakkiin.

Mutta olkoot nuo, syväkulttuuri-ihmistä koneet vähemmän kiinnostavat ja virittävät mieltä jos aatostakaan jaloksi. Vasta ponssejen ja boardien jälkeen mieli rauhoittui ja jaloutui päästyämme kulttuurinkehtoon Jyväskylään ja siellä Alvar Aalto -museoon. Johan alkoi mielikuvitus laukata ja silmät suitsiutua renkaiksi; etenkin upea seinätuolikokoelma teki vaikutuksen ja pääsi möläys:
" - On se. On se AA suurempi jyväskyläläinen kuin Matti! Haudattukin kahden vaimon kanssa samaan hautaan."
 

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

perjantai 5. toukokuuta 2017

Aaltoilua

taikka Autoilua

Ensin siis piti osuttaa auto tallista:

Ja sitten vappuajelulle!
Teemana tämä ansioitunut kuuluisuus:

AA
 Sillä Jyväskylästähän tämä kotoisin, mies joka on haudattukin kahden vaimonsa viereen:



Jo Viipurissa, jokunen vuosi sitten, sukelsimme hänen luomukseensa.
Nyt oli aika tutustua tarkemmin arkkitehdin saavutuksiin. Ja löytyihän se yliopistolta alas laskeuduttuamme.
Ensin löytyi katu:

Kohta jo museo oikealta:


Mutta mutta: suljettu - avataan korjaustöiden jälkeen vuonna 2019!

Piti löytää jotain korvaavaa,
ja kas kas: meitä onnisti - viimeisen päälle!


Löytyi laattamies Gummerus, kirjailija-kirjanpainaja, jonka kautta Päätalosta tuli kaikkien rakastama Kalle!

Sitten vaan onnistuneen retken jälkeen hyrysysyn peruutus takaisin talliin ja ovet säppiin:



*** myös

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Alvar Aalto - kukkulan kuningas 26

Sirénin jälkeen heti perään akateemikko Alvar Aalto (1898-1976) Kuortaneelta Taiteilijakukkulalta esittelyyn, ikään kuin mies esittelyjä kaipaisi. Hänhän on maljana pöydällä ja Finlandia-talona sekä Enson pääkonttorina Helsingissä, museona Jyväskylässä. Taiteilijakukkulalla hän lepää ruhtinaallisesti kahden vaimonsa kanssa: Aino Aalto ja Elsa Elissa Mäkiniemi-Aalto sulassa sovussa rinnatusten.

Aalto ei säälinyt vanhoja rakennuksia, uutta piti tilalle luoda. Hänen elämäntyylinsäkin oli samanlainen: uutta mittatilauspukua Tukholmasta, borsalinoa Milanosta. Hän oli herrasmies ja keikari, Ainon mielestä hunsvottikin, sekä lyhytjalkainen mutta tyylikäs naistenmies, joka joi liikaa, käyttäytyi tasapainottomasti ja sekavasti. Niin kertoo Göran Schildtin elämäkertakirja.
Varmaan purattaisi nyt rapistuneiksi päässeitä rakennuksiaan.

Aallolle kävi lopuksi kuten monelle suurmiehelle: hän väsyi ja katkeroitui kun kaikki ei mennyt hänen haluamallaan tavalla - Kekkonen lakkautti Suomen Akatemian, ainoastaan Finlandia-talo toteutui keskustasuunnitelmasta ja nekin niin rakkaat italialaiset marmorit irotilivat, lentelivät ...
---
Vaan eivätpä lennelleet ainakaan kaiteet Aalto-taloasta Jyväskylän vapussa viime keväänä, jolloin Alvarin koulukatuja marssimme ja salin puolella istuimme torvimusiikkia kuuntelemassa.

Kas aivan piti päätä kurkottaa ja valokuva kestävistä kaiteista napata:



- 7  12/1041 km/€
47-
48-
49-