Tuo kuva, niin tutuntuntuinen. Ikään kuin olisin tuota opusta käsissäni pitänyt. Itse sisältöhän on selvää kauraa: kirjana luettu; elokuva-Akuna katsottu; näytelmänä ties miten monesti ja entä se Juha Hurmeen maanmainio luento Maiju Lassilasta paikan päällä Tohmajärvellä silloin kesällä kerran.
- Hyllyllesi poistu!
No siellähän se, ja siellä koko sarja, kaikki 20 ulkopuolelta upeaa kirjaa, kussakin yleensä kaksi romaania. Ensimmäisenä Seitsemän veljestä, viimeisenä tämä niin ikään kullatuin kehyksin painettu Arvid Järnefeltin Vanhempieni romaani, äititmuori lukemassa kirjaa - Tolstoita oletan.
Mitäs Parnasson Ville Hänninen saa Kariston Suomalainen sarja -kokoelmasta (1983), menneiden aikojen kirjojen sarjasta, irti: kirjojen sisällöistä vähemmän, tuttuja kun suurin osa on, ulkoisesta enemmän.
Ulkoasultaan sarja on koristeellinen 'kiinnostava seos uutta ja vanhaa' pastissivaikutteineen:
"Kullan ja voimakkaan punaisen yhdistelmä sekä näyttävä selkämys, takakannen ornamentiikka ja esilehtien kuviointi herättävät ajatuksia selvästi vanhemmista ja ylellisen oloisista kirjoista, vaikka tyyli ei mitään jugendia olekaan."
Pyörittelen sarjan kirjoja käsissä, vakuutun: - Juuri noin.
Suomalaiskansallisten kuvien tekijä on haettu Japanista: Yoshikatsu Sakasho. Tuntemattomaksi jäänyt taiteilija, maalannut sentään Esko Olavi "Eemeli" Toivosen muotokuvan, jossa vaikutteita Martti "Huuhaa" Innaselta.
- No johan!
"Vaikuttaa jopa siltä, että Sakasho on ottanut mallia Erkki Tantun klassisesta 1960-luvun alun kuvituksesta..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti