Tikulla silmään - takuulla!

20 km sieltä Värtsilän navetan ylisiltä takaisin päin Kemmiinmäille Katri Helenan raittia pitkin katettuun katsomoon - ja Maijuhan se siinä taikka siis Lassilan, Algoth Tietäväisen (1868-1918), kirjoittamina Vatanen ja Ihalainen porsaan, viinan ja naisen perässä töytäilemässä.

http://www.tohmajarviseura.fi/toiminta/kuvagalleria/

Jos tekijää ei tuntisi ja meille esitettäisiin moinen juoni ja menon hytke niin: ilman muuta ajattelisi jotta no se on sitä tavanomaista kevytkorkokenkäistä kesäteatteria. Vaan kun tietää että teksti on säilynyt kelvollisena jo toista sataa vuotta, asia on toisin.

1910 on Tulitikkuja lainaamassa -teoksen ilmestymisvuosi; siitä kahdeksan vuotta eteen eli tasan sata vuotta sitten kirjailija tapettiin matkalla Suomenlinnan vankileirille. Ei nyt pelkästään tämän tekstin takia vaan kaiken sen muun jota renki, opettaja, halkokauppias, lehtimies oli kynästään päästellyt, viimeksi Työmies-lehdessä.

Jotenkin tämä Tohmajärven näyttelijäporukka alkaa muistuttaa ammattilaisteatteria: taattua tavaraa tulee vuosi vuoden jälkeen, vähintään saman tasoisena kuin puoliammattilaisten Maarianvaaran kesäteatterin takuuvarmat tuotteet.

Suurin plussa Tohmajärven kesäteatterille tästä:
Kunnon esiintyjä ei mikkejä kaipaa! Luonnollinen kantava ääni on paras ääni. Ai että miellytti kun ei tarvinnut äänentoiston kolkkoa kohinaa kuunnella, pelätä piuhojen aiheuttamaa vinguntaa. Ohiajaville moottoripyörille sun muille nykyajanhärveleille ei mitään voi, ne hyväksyttäköön.

Myös musiikki tuli suoraan tuottajilta: haitari, Kuisma Lipponen, kanteleen, Heta Laakkonen, kera täydensivät helteistä kesäiltaa just eikä melekein! Siitä toinen plus.

Entä kun Ihalaisen 'leski' Anna-Liisa, Tanja Laakkonen, suree 'hukkunutta' miestään ja Tahvo Kenonen, Veijo Hämäläinen, iloitsee samasta asiasta! Ja kun rolliämmä Variksen akka, Helena Järveläinen, työntää nokkansa joka paikkaan ja Ville Huttunen, Tomi Salmi, puhuu lööperiä! On siinä tyyliä siinäkin kun Kaisa Karhutar, Anna Salmi, vokottelee Partasen Jussia, Wesku Raninen, pelastamaan uuden sulhasen, sen Vatasen, pois pulasta, sieltä putkan pahnoilta pois.

Vatasen!
Jussi Vatasen, Teemu Jaatinen. Niinpä!
Siinä on miestä mitä kahtoa ja tuijotella! Siinä aisapari, no se ite tikunhakija laiskanlaiha Antti Ihalainen, Markku Hämäläinen, jää toiseksi vaikka sopivasti täydentävä paripuolisko onkin. On siinä mitä näyttää kun pariskunta saunanlauteilla ilkomunillaan istuu ja toinen toistaan vatsalla pieksää. On siinä.
Jukranpujut!

Lopetanpa, ennen kuin hivuttautuu kehumisen puolelle. Ja onhan tämä koko sakki kerran vielä kahottavissa siellä Kemmiinmäillä enspyhänä.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös