Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Asuinmaa ja kieli

 Olli Löytty: Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle, Teos 2021.

Olli Löytty blogissaan

Viisaat immeiset keskustelivat kirjasta Hesarin yleisönosastossa emeritusprofessori Jyrki Nummen kirjateilaamisen jälkeen. Kirjallisuuden alan väitöskirjatutkijat Katri Talaskivi ja Jani Tanskanen pitävät arvostelua provokatiivisena Lukijan mielipiteessä, jossa Nummi vastaa. Kumpaankin kirjoitukseen tulee muutama lukijakommentti.

Kiinnostavaa, mutten tietenkään kykene osallistumaan tuohon keskusteluun, kun tohtori en ole enkä tohtoriksi enää tule. Olen vain humanististen tieteiden kandidaatti á la Sinnemäen Anni. Pysyn nöyränä potullani.

Silti luen kirjaa ja mietin murretaustani takia, että yhtä sisimmissä syrjittyjä arabialaisia - Löytty käyttää esimerkkinä arabiaksi kirjoittavaa suomalaista maailmalla menestystä niittävää Hassan Blasimia - ovat nämä periferiassa asuvat maalaiskirjailijat Heikki Turusesta alkaen: kummallisuuksina kartettavia. 

Löytty puhuu kielistä, kun asuinmaa ja kirjakieli eivät käy yhteen, kuten on esim. Kafkan tai  Mosambikissa asuneen Mankellin laita. Kafka kirjoittaa saksaksi vaikka on tshekki, Mankel kirjoittaa ruotsiksi vaikka oli ikään kuin 'mosambikki'.

Ei Löytty murteisiin puutu murretuista mamu-kielistä puhuessaan, itsekseni vaan epäloogisesti sottailen. Murteellisuus, varsinkin itä-, tekee sanomisesta väheksyttävää. Pöljä mikä pöljä! Sekös nuita muita naurattaa. Meitä puolestaan huvittaa nuihen muihen ennakkoluuloisuus. 
Arabia ei tosin kirjottajaansa pöljäksi tee, vaan, no katsokaas maailman pauketta.

Tässä taas vain hipaisen mielenkiintoista kirjaa ja jätän loput sinne Kirjavinkkeihin.

Ja kuten tavallista: hyvästä kirjasta oheistuotteena lohkeaa muistiinpantavaksi ja luettavaksi muita kirjoja, joista ei juuri ole kuullut mitään ja joihin on tutustuttava. Nyt: Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja; Outi Paloposki: Suomennoskirjallisuuden historia.

Karttusesta Löytty: 
"Suurin osa näistä idän suunnasta tulleista lainoista on nimenomaan kulttuuri- ja sivistyssanoja kahvista kapakkaan ja paratiisista saatanaan."


Kirjavinkeissä

4 kommenttia:

  1. Yksi kirja lisää listaasi: Kristina Rikman, Suom. huom. - kirjoituksia kääntämisestä. Kirjassa on 13 esseetä suomentajilta. Nappasin tänään mukaani kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mm

      tämäkin olisi syytä lukea/lehteillä edes: https://kiiltomato.net/kersti-juva-loytoretki-suomeen/

      Poista
    2. Tämä kirja minulla on. Siinä on vähän esseetä ja paljon yksityiskohtaisia esimerkkejä suomen ja englannin kielten eroista ja siitä, miten Juva on saanut merkityksiä säilymään suomennoksissaan.

      Poista
    3. mm

      nythän siula sitten on jo hyvät pohjat olemassa siihen p-korealaisen kirjailijan / jonkun muun omakustannekiännökseen. ;)

      Poista