Juhani Peltos -viikko

omavaraiskirjoitusviikon jälkeen edessä juhanipeltosviikko alakulon vahvistamiseksi
ensteks isän ulkonäkö

Alustukseksi:
Juhani Peltosen (1941-1998), tuon marrasmielisen alakulokirjailijan, tuotannon luulen hallitsefani paremmin kuin joku vuokko tai moni muu, aika läpikotaisin. Absurdisti JPeltosen selän taakse realismi joutuu pahasti kyykkyyn lymylle.

Hyllyyn jäi melkoinen aukko kun poimin tuohon kirjavankukikkaan kankaan päälle malliksi muutaman Peltosen. Yllätyin: ainakin kolme jymäkäntuntuista kirja-arvostelunkin olen aikoinaan 'Luakkos-lehteen' luatint - innostuksen vallassa aivan.

Mistä kyse?
Isästä.
Taisipa olla isänpäivä toissa päivänä - mitä häh?
Sen tiimoilta tässä liikkeellä ja lauantaisen Eno-Elmon jälkihöyryissä yhä. Ei ole vielä löytynyt yhtä mahtavaa ja mahtipontista runoa isälle kuten äidille Lauri Viidan se Äiskät nuo toivossaan väkevät.
Juhanilla on jonkinlainen yritys edes. Ja monisivuinen. Löytyy tuon kuvan kirjapinon vasemmalta laidalta, nimeltään karkeahkosta Näköisveistos ruumiskirstusta, WSOY 1987.

Miten?
isärunot kuvitettuina.
Kerrankin runot valmiiksi kuorestaan avattuina kuin lanttukukko!  
Runothan tahtovat (ja haluavat) jäädä avautumatta kertalukemalla. Nyt eivät jää. Koska minulla tuon kokoelman lukemisen aikana sattui olemaan oma pikkuinen tyttönen, 7v, joka heti kuullessaan piirtäen näytti oman näkemyksensä jokaisesta kokoelman ääneen lukemastani runosta.

Emme varmaan yhdessä riko immateriaalioikeuksia, koska yli puolet sivusta on ns. omaa tuotantoa - piirusteltuina.
Tästä aloitamme, eivätköhän myrtyneet marrasilmeemme sen myötä hitusen kirkastu:

1. - 2. - 3. - 4. - 5. - 6. - 7. - 8. - 9.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös