Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Diginatiiveja ja meitä muita

alumnikolumni

Noiden karvamatojen sun muiden troijalaisten kanssa taistellessa on pitänyt syrjäyttää tämä mukavuus: Ite suap säveltee ja näpelöijä joutessaan läppärin näppäimiä niin kun Mattibuu haitariisa. Jos jonniilaisia iäniä aina kuuluvile ja näkyvile piäsöö.

Saimaa olen ihaillut ja Saimasta innostunut tämän viikkoa kun luppoaikaa on kertynyt näiltä konehommilta mukavasti. Voi sanoa että sen kaikki kotkotukset kolusin läpi innolla ja halulla hartahalla, kuitenkin kaikista eniten inspiroi Saimassa Helmi.

Että mitäkö akoista höpäjän?
Asiaa, asiaa kerrankin kaikki. Kunhan joudan niin kerron.

Eli nyt.
Saima on Itä-Suomen yliopiston sidosryhmälehti, joka esittelee yliopiston toimintaa, ihmisiä ja saavutuksia.
Ja kyllä tuota kaikkea tähänkin lehteen mahtuu, monenlaista säpinää.

Eipä ihme jos yllämainitsemani kollegaystävä Mattibuu aina yliopistokompleksin kieppeillä palloillessamme suurella pieteetillä toteaa nuorten aikuisten hyörinää katsellessamme: - Kyllä minä niin ihailen tätä ilmassa leijuvaa aktiivista atmosta. Näistä huokuu halu kehittää elämää ja eteenpäin menoa.

No ehkä konkreettisemmin ja nasevammin Mattibuu íhailunsa ilmaisee, mutta olkoon noin ilmaistuna, enemmän hämärästi ja akateemisemmin.


Mutta siis viimeisimmästä Saimasta se Helmi:
Miten muuttuu aistimaailma?
 
Helmi  Järviluoma on saanut ERC-apurahan. SENSOTRA-hanke käynnistyy; se tutkii 200 ihmisen aistimaisemaa kolmessa eurooppalaisessa kaupungissa eli Turussa, Brightonissa ja Ljubljanassa. Koehenkilöt tekevät aistimuskävelyjä yhdessä tutkijan kanssa.
Mukana on meitä sen sortin älyttömiä, jotka synnyimme ennen 'älylaitteita' ja sitten noita diginatiiveja, jotka ovat syntyneet teknologiamaailmaan.
- Ymmärrys ihmisten aistimaisemista liittyy laajempaan filosofiseen kysymykseen ympäristön ekologisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Ihmisen tulevaisuus on pitkälti sidoksissa siihen, millainen on meidän ympäristösuhteemme.
Järviluoma on kävelyttänyt koemielessä Lieksan Vuonislahdessa itsensä Turus-Heikin, ainakin tämän koekaniinin kävelytys lie tuottanut verratonta materiaalia.
Tuskin siinä on pelloilla ja pientareilla kuleksittu pelekkäin pokemoniloehen perässä ...

2 kommenttia:

  1. Arvoisa aistillisuuden tarkkailija hikkaj

    Se on kyllä kumma, ettei se Darwin, vai mikä Mendel se oli, kunnon aisteja ihmiselle suunnitellut.
    Kuudes aisti jäi tykkänään puuttumaan. Ja ne viis muutakin tuppaavat iän myötä surkastumaan.

    Ois kyllä tarvittu bakteeri- ja virusaisti, radioaktiivisuusaisti, tuulivoimalan infraääniaisti ja ainaskin nykyjään niin tärkeä Itäisen Uhkan aisti.
    Ja varmaan muitakin, vaan kun en heti keksi ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      nuita luettelemiesi ja luettelemattomiesi aistinpuutteiden korvaajaksi jokaisen kansalaisen perusturvaan, äänestysoikeuden lisäksi, kuulua ko. tarpeisiin koulutettu vainukoira. Vrt. sokeiden opaskoira.
      Vaikka Ville Vihreät asialle!

      Mitä J. Manteliin tulee, niin lienet huomannut hänestä maininnan pyhän Hesarissa:
      http://www.hs.fi/kulttuuri/a1476847089070
      Soittomiehiä kaiken lisäksi.

      Poista