Jo tohtii sinutella

Volter & Hilja  VI

V&H V

Arkaillen ja epäröiden sinutteluun taipuu, tosin ensin teititellen ja itseään väheksyen, Hilja, 21v, ensimmäisen vuoden lääketieteen opintojen jälkeen, juhannuksen jälkeisessä kirjeessään Pietniemestä:

"Volter, kutsun teitä siis niin kuin tahdot. En minä mikään 'erinomainen ihminen' ole. Kaukana siitä. --- Tunnen itseni, sinuun verraten, niin vähäpätöiseksi, tietämättömäksi lapseksi --- Miksi sinä Volter minua aina ajattelet? Minua! --- En voi tuota käsittää. Minä, tällainen tavallinen, mitätön tyttö - ja sinä - kirjailija!"

Vuosi on siis 1905, jolloin Volter Kilpi (s.1874) on jo julkaissut teokset

• Bathseba - Davidin puheluja itsensä kanssa. Otava 1900
• Ihmisestä ja elämästä - kirjoitelmia. Otava 1902, 2. painos nimellä Ihmisestä ja elämästä - kirjotelmia, 1900-1911. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1990
• Parsifal - kertomus Graalin ritarista. Otava 1902
• Antinous. Otava 1903

Joten eipä ihme jos vähän arastuttaa, kun yhteistä tutustumisaikaa Helsingissä oli ollut niin vähän, ettei oikein mainita voisi.

Volterin tiedusteluun, mitä Hilja puuhailee kesälomallaan, vastailee Hilja ompelevansa, puutarhatöissä käyttävänsä myös sahaa sekä puukkoa; Surmo-koiraa ulkoiluttaessa, Poku-hevosella ratsastaessa aika kuluu siivin niin että 'illalla ihmettelee, joko nyt on päivä lopussa'.

Ettei se sulhanen nyt aina mielessä ole, ja onko se sulhanen vielä lainkaan ...

V&H VII