Päiväsuunnitelma eli orjakontrahti pitkästä aikaa.
Kun ulos astuu yleensä ei tiedä mitä tuleman pitää. Kiekailet siinä pihamaalla. Yhtäkkiä huomaat milloin kastelukannun, milloin viikatteen, milloin kassaran, kirveen, moottorisahan, ruuvimeisselin tarttuneen käteesi ja teet sitä mitä kulloisellakin välineellä tehtävä on.
Jos jäsenet, lihakset, luut kunnossa ovat, silloin et mitään hyödyllistä tee, vaan odotat illempaa hetkeä jolloin jo sopii solmia lenkkarit jalkaa ja taitella matkaa sinne tänne kävellen, juosten, pyöräillen. Illempaapa niin: jotta saunan passaa jo lämmittää, sillä kuka se nyt kesällä keskellä päivää kylpee - paitsi sydäntalvella suksiretkien jälkeen.
Tänä aamuna, poikkeuksellisesti ja piruuttani, teen selvän suunnitelman ja orjuutan itseni: ennen puolta päivää orapihlaja-aitojen loppuleikkaukset aitan takaa ja saunan edestä. Pääaitahan on jo valmis. Iltapäivällä. jos sade ei yllätä, olkoon vuorossa kuusiaidan loppupää.
Ja jokohan sen jälkeen on aika hyvästellä niin rakas pukki, eli tuo teline nelikymmenvuotinen?
Viimeistä tehtävää sopii vahvasti eppäillä.
(toivotaan hyvää työpäivää - palataan illalla 'pukille')
klo 21.45
no siihen suuntaan, siihen suuntaan, tosin kuusiaita ensin loppuun ja se veikin, kun piti könytä sen päällä ja sillä leveyttä kolmatta metriä, niin paljon että orapihlaja-aidan lopetus siirtyi huomiseen.
V soitteli ja sanoi että Caster Semenya on samassa paikassa harjoittelemassa, liekö Moskovaan jo menossa?
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti