Ihanainen lauantainen iltapäivä; aurinko paistelee; tuulahtelee; oviverhosuikaleet kahahtelevat; kaivolta kantautuu sohvalle pumpun ääni; tuoksahtaa savu. Sauna lämpiää.
Pikkuisen etuajassa kylpyvalmisteluissa ollaan, vaan kun Kalevan kisat painavat päälle.
Eilisessä Keskisalon Jukan juoksussa oli mukana entisaikojen tuulahdus: Viren ja Vasala Münchenissä, siinä nuo pyörivät yhä silloin tällöin omassa päässä. Silloin oli myöhäisilta, lämmin. Huvilalta aivan sitä tehden tulivat naiset katsomaan, Hipe ja Arja, vaikkeivät urheilusta juuri välittäneetkään.
Nyt Vaasassa Keskisalo keskeytti eläkeläispäivänsä juoksemisesta ja poimi esteissä omansa, ei muilla tossun sijaa.
Veli jo iloitsee, että on löytynyt uusi resepti menestykseen: juoksijat vuodeksi katsomon puolelle ja huilaamaan - johan juoksu kulkee!
Tervanjuontia muille puurtajille tuntuu matkanteko olevan.
Meillekin. Niinpä juomisen sijasta vedimme mäntytervaa veivikaivonkehikkoon. Ai että miten komiaa tuli, syötävän, nuoltavan komiaa.
Ja se tuoksu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti