Ettei yksitoikkoiseksi kävisi ja työleiriltä tuntuisi, on hyvä vaihtaa välillä hommia. Yhtenä päivänä orapihlaja-aitaa tasaisemmaksi, toisena kuusiaidan korkeuksista latvoja lyhyemmiksi.
Ja alla tietenkin nuo telineenrottelot.
Jännitys kaksinkertainen: pistääkö piikki vai putoaako telineiltä. Nyt ei sentään näissä korkeuksissa keikuta enää henkensä kaupalla.
Mukava tässä on puuhastella luonnon keskellä kesässä.
Lokoista on oloinen elo.
Eikä tarvitse maailmalle päätänsä pistää. Kylillä pilkistellä.
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti