Tämmönen tapaus tänään heti eilisen nuolun päälle:
Alkaa olla Kiperätä kaperata kankunheittoa koko nimikirjallisuus! Niin kuin entisajan muorilla. 👵
Mutta näillä nyt mentävä mun on.
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
lauantai 13. huhtikuuta 2019
Toinen rumanniminen kirja
No johan on hitto!
Tämmönen tapaus tänään heti eilisen nuolun päälle:
Alkaa olla Kiperätä kaperata kankunheittoa koko nimikirjallisuus! Niin kuin entisajan muorilla. 👵
Mutta näillä nyt mentävä mun on.
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Tämmönen tapaus tänään heti eilisen nuolun päälle:
Alkaa olla Kiperätä kaperata kankunheittoa koko nimikirjallisuus! Niin kuin entisajan muorilla. 👵
Mutta näillä nyt mentävä mun on.
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
perjantai 12. huhtikuuta 2019
Ilkeäiskö ees sanoa, saati lukea
Nyt on käsissä aika pommi!
Panee miettimään missä tilaisuudessa tuota ilkeäisi esille ottaa ja lukea. No jos leivinpaperiin tai pergamiiniin käärisi niin ehkä sitten missä vain, mutta
ei
Yleisillä paikoilla ei siis juuri missään muualla kuin Onnibussin toisessa kerroksessa.
Kuvitelkaas nyt äänestyspaikkaakin kun äänestäjä kolikon pudottaa ja utelis: - Mitäs luet?
Vastaatkos: - Pers..äsh! eikun tuota Äänestyspaikan käyttäytymisohjekirjaa.
Tai kirkonrapuilla kirkkoherran uteluun tämän loikkiessa saliin saarnaamaan.
Vastaatkos muina miehinä: - Pers...äsh! eikun tuota Hengellistä, hengellistä.
Entä opepöydän takana lukutuokion aikana kirkassilmäoppilaan kysymykseen harmaahapselle:
- Mikä kirja opella menossa?
Mitäs, mitäs!
Et kerta kaikkiaan herrasmiehenä ilkeä vastata kenellekään, jotta tämmöinen näpäkkä kirja on nyt luennalla:
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Panee miettimään missä tilaisuudessa tuota ilkeäisi esille ottaa ja lukea. No jos leivinpaperiin tai pergamiiniin käärisi niin ehkä sitten missä vain, mutta
ei
- lipasvahtina istuessa äänestyspaikalla
- kirkonrapuilla
- junassa, bussissa, taksissa missään kulkuvälineessä Onnibussia lukuunottamatta
- puistonpenkillä
- opepöydän takana
- kotisohvalla yksin maatessa ulko-ovet varmuuslukittuina
Yleisillä paikoilla ei siis juuri missään muualla kuin Onnibussin toisessa kerroksessa.
Kuvitelkaas nyt äänestyspaikkaakin kun äänestäjä kolikon pudottaa ja utelis: - Mitäs luet?
Vastaatkos: - Pers..äsh! eikun tuota Äänestyspaikan käyttäytymisohjekirjaa.
Tai kirkonrapuilla kirkkoherran uteluun tämän loikkiessa saliin saarnaamaan.
Vastaatkos muina miehinä: - Pers...äsh! eikun tuota Hengellistä, hengellistä.
Entä opepöydän takana lukutuokion aikana kirkassilmäoppilaan kysymykseen harmaahapselle:
- Mikä kirja opella menossa?
Mitäs, mitäs!
Et kerta kaikkiaan herrasmiehenä ilkeä vastata kenellekään, jotta tämmöinen näpäkkä kirja on nyt luennalla:
 |
| Atrain&Nord 2019 |
*** myös
torstai 11. huhtikuuta 2019
Luistelijoita lasin takana
Illalla, siis eilis, katsoimme Onnissa luistelijaa välissä vitriinilasi:
Illalla, tänä, katselemme luistelijoita välissä tv-lasi:
Mutta menköön poliittinen kannanotto läpi näin vaalien alla.
Vaan mikä on naisluistelijoiden määrä ja tarkoitus, noiden Mustosen 'piruttarien'?
*** myös
Illalla, tänä, katselemme luistelijoita välissä tv-lasi:
Ruuska kävi esittelemässä Simbergin elämää tulkiten jonkun tulkinneen tuon Simbergin grafiikkatyön Pirun eli Kuoleman kuljettavan tsaarinraatoa sylikätkössään jättäen näin Suomelle vapauden mahdollisuuden. Tulkintoja on totta kai muitakin symboliikkataiteilijasta kun kerta kyse.Mutta menköön poliittinen kannanotto läpi näin vaalien alla.
Vaan mikä on naisluistelijoiden määrä ja tarkoitus, noiden Mustosen 'piruttarien'?
🏂 hiihdot 6 km / 960 km//€ = 140 h
KIRJA-ARVOSTELUT*** myös
tiistai 9. huhtikuuta 2019
Lyhyttä suomea
suomen kielen päivänä
Jotkut papuilevat, ettei ole aikaa lukea romaaneja. Kun pitää mennä sinne sun tänne ja olla siellä ja täällä. Ja sitten ei voi osallistua kirjakeskusteluihin.
Mitäs jos kokeilisi helpotettua suomenkielistä kirjallisuutta?
"Lasten kamarissa oli pimeää. Mutta ruokasalin ovi oli raollaan ja sieltä loisti valo."
tai
Toinen on alkuperäistä Minna Canthia vuodelta 1886 heti Hanna-romaanin alusta, toinen Tiia-Maria Tuomisen helppokielentämän version aloitus samasta romaanista.
Arvatkaas, kumpi on kumpi. Ettepä arvaa!
No, auttaisiko loppu:
"Jussi kiskoili nappia, koetellakseen, olivatko oikein lujassa, ja isä väitti, ettei hänen istunut kaulan tienoolta ollenkaan hyvin." s. 192
Eli sama asia satasivua lyhyempänä versiona tarjona.
Ja tarjolla on muitakin kirjoja typistetyssä muodossa; Canthiltakin Anna-Liisa ja Köyhää kansaa. Myös Ahoa, Linnankoskea, Jotunia.
Tässäpä ajan kanssa kilpaa juoksijoille tilaisuus ryhtyä lukuhommiin.
Tosin kieltämättä on paikoin vähän sama jos Rubens rellottelijoilta lihatläskit poistaisi, Rembrandt tikku-ukkoja piirtäisi. Mutta: asetelmathan säilyisivät samoina!
Näitä tässä parhaillani kokeilen ja sovittelen aikatauluihini:
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Jotkut papuilevat, ettei ole aikaa lukea romaaneja. Kun pitää mennä sinne sun tänne ja olla siellä ja täällä. Ja sitten ei voi osallistua kirjakeskusteluihin.
Mitäs jos kokeilisi helpotettua suomenkielistä kirjallisuutta?
"Lasten kamarissa oli pimeää. Mutta ruokasalin ovi oli raollaan ja sieltä loisti valo."
tai
"Lastenhuoneessa oli pimeää. Vain ruokasalin ovi oli hieman auki, ja sieltä loisti valoa."
Toinen on alkuperäistä Minna Canthia vuodelta 1886 heti Hanna-romaanin alusta, toinen Tiia-Maria Tuomisen helppokielentämän version aloitus samasta romaanista.
Arvatkaas, kumpi on kumpi. Ettepä arvaa!
No, auttaisiko loppu:
"Jussi kiskoili nappia, koetellakseen, olivatko oikein lujassa, ja isä väitti, ettei hänen istunut kaulan tienoolta ollenkaan hyvin." s. 192
"Jussi kokeili, olivatko napit lujaa kiinni. Isä sanoi, että paita ei sopinut kaulan alueelta ollenkaan hyvin." s.78
Eli sama asia satasivua lyhyempänä versiona tarjona.
Ja tarjolla on muitakin kirjoja typistetyssä muodossa; Canthiltakin Anna-Liisa ja Köyhää kansaa. Myös Ahoa, Linnankoskea, Jotunia.
Tässäpä ajan kanssa kilpaa juoksijoille tilaisuus ryhtyä lukuhommiin.
Tosin kieltämättä on paikoin vähän sama jos Rubens rellottelijoilta lihatläskit poistaisi, Rembrandt tikku-ukkoja piirtäisi. Mutta: asetelmathan säilyisivät samoina!
Näitä tässä parhaillani kokeilen ja sovittelen aikatauluihini:
 |
| Artemira-LINKKI |
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
maanantai 8. huhtikuuta 2019
Sääli nuorta miestä
tointaako uhrautua taiteen alttarille
Nuoren pojan kalpeaa naamaa katsellessa Vanhempi Mies huokaa kummastuneena ja vastausvalmiudessa: Tarviiko sitä nyt itsensä lyödä maahan taiteen vuoksi! Ei sanomisen pakko noin voimakas voi olla. Menettää otteen elämään, jäädä yksinäisyyteen perusteluin: yhteyttä muihin ihmisiin ei voi saada sanoin, koska kokemusmaailmat ovat erilaiset jokaisella vaikka kokemuksen kohde olisi samalähteinen. Keskusteluyhteyttä ei voi syntyä.
Todentaa Pasi Kauniston laulama sanat eivät riitä kertomaan.
Nuori kalpea naama on kirjailija, joten toivoton ylipääsemätön o-tehtävä on aina vaan edessä. Niinpä hän kertookin että kun sanat loppuvat on aika tarttua soittopeliin ja musiikin kautta pääsee piirun verran lähemmäksi muuta maailmaa. Ja jos ei niin vielä on jäljellä kolmas taide: kuvaama, ja sen värit.
Vanhempi Mies kokemuksen rintaäänellä toteaa: Tarviiko sitä edes - päästä, likikään!
- Eikö vähempi riitä? lempeästi kysyttäisi. Vastausvalmiudessa yhä.
No, antaa kalpeanaamaisen nuoren miehen yrittää, lopulta Vanhempi Mies myöntyy täydellisessä onnen ja rentouden tilassa punaisin poskin aamujäiltä vaimonsa kanssa palattuaan, mehuttuaan, saunassa käytyään, saunakahvit juotuaan.
Eikä päivä vielä puolessakaan!
Se mistä kaikesta tässä on kysymys löytyy täältä ja täältä livempänä.
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
Nuoren pojan kalpeaa naamaa katsellessa Vanhempi Mies huokaa kummastuneena ja vastausvalmiudessa: Tarviiko sitä nyt itsensä lyödä maahan taiteen vuoksi! Ei sanomisen pakko noin voimakas voi olla. Menettää otteen elämään, jäädä yksinäisyyteen perusteluin: yhteyttä muihin ihmisiin ei voi saada sanoin, koska kokemusmaailmat ovat erilaiset jokaisella vaikka kokemuksen kohde olisi samalähteinen. Keskusteluyhteyttä ei voi syntyä.
Todentaa Pasi Kauniston laulama sanat eivät riitä kertomaan.
Nuori kalpea naama on kirjailija, joten toivoton ylipääsemätön o-tehtävä on aina vaan edessä. Niinpä hän kertookin että kun sanat loppuvat on aika tarttua soittopeliin ja musiikin kautta pääsee piirun verran lähemmäksi muuta maailmaa. Ja jos ei niin vielä on jäljellä kolmas taide: kuvaama, ja sen värit.
Vanhempi Mies kokemuksen rintaäänellä toteaa: Tarviiko sitä edes - päästä, likikään!
- Eikö vähempi riitä? lempeästi kysyttäisi. Vastausvalmiudessa yhä.
No, antaa kalpeanaamaisen nuoren miehen yrittää, lopulta Vanhempi Mies myöntyy täydellisessä onnen ja rentouden tilassa punaisin poskin aamujäiltä vaimonsa kanssa palattuaan, mehuttuaan, saunassa käytyään, saunakahvit juotuaan.
Eikä päivä vielä puolessakaan!
Se mistä kaikesta tässä on kysymys löytyy täältä ja täältä livempänä.
🏂 hiihdot 21 + 13 km / 954 km//€ = 139 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
lauantai 6. huhtikuuta 2019
Endorfiinihöyryissä käy lastenkirja
Ei tuu viinasta. Ei tuu tupakkarullasta. Ei tuu mistään kielletystä. Niin hyvä olo kuin piiitkä-
kestoisesta hikiliikunnasta. Lupsakka. Leutotuulahteinen.
Kahen tunnin pehmennyksen ja möyhennöksen jälkeen järven jäillä sitä oikein pehmenee, lapseutuu, lempeytyy eikä viiti olla ilkeä kellekään.
Semmonen vihamiehetön olotila valtaa tilalla makailijan.
Tässä mielentilassa eipä ole liioin tarvetta tarttua romaaniloihin, tietokirjoista ja sanomalehistä puhumattakaan. TV:stä vois korkeintaan katsoa Paavo Pesusienen, Väyrystä politikoimassa ei missään nimessä, vaikka miten ois samaa mieltä noista ilmastopäästöistä, jotta autourheilu pitäs lopettaa. Kun ei sillä väliä, niin kuin ei millään tässä mielentilassa. Endorfiinihöyrylöissä.
Tässä tilassa on mitä mainiointa tarttua lastenkirjaan, maatilalta kertovaan. Että jopa on lempeitä lehmiä! Että nuokin kanat, miten ne ovatkaan noin fiksuja! Noista possuloista puhumattakaan! Possuissa on niin ihmistä niin ihmistä paljon, niitä kun kahtelee niin peiliä ei tarvita. Kahtelipa niitä luonnossa tahi sitten tässä kirjassa.
Sinkkolan possut kesällä näyttivät tältä:
kestoisesta hikiliikunnasta. Lupsakka. Leutotuulahteinen.
Kahen tunnin pehmennyksen ja möyhennöksen jälkeen järven jäillä sitä oikein pehmenee, lapseutuu, lempeytyy eikä viiti olla ilkeä kellekään.
Semmonen vihamiehetön olotila valtaa tilalla makailijan.
Tässä mielentilassa eipä ole liioin tarvetta tarttua romaaniloihin, tietokirjoista ja sanomalehistä puhumattakaan. TV:stä vois korkeintaan katsoa Paavo Pesusienen, Väyrystä politikoimassa ei missään nimessä, vaikka miten ois samaa mieltä noista ilmastopäästöistä, jotta autourheilu pitäs lopettaa. Kun ei sillä väliä, niin kuin ei millään tässä mielentilassa. Endorfiinihöyrylöissä.
Tässä tilassa on mitä mainiointa tarttua lastenkirjaan, maatilalta kertovaan. Että jopa on lempeitä lehmiä! Että nuokin kanat, miten ne ovatkaan noin fiksuja! Noista possuloista puhumattakaan! Possuissa on niin ihmistä niin ihmistä paljon, niitä kun kahtelee niin peiliä ei tarvita. Kahtelipa niitä luonnossa tahi sitten tässä kirjassa.
Sinkkolan possut kesällä näyttivät tältä:
Kirjan possut tältä:
Eli kahtelun alla on Paavon paheksuma traktoriralli, kun maatilan Eero perustaa traktorikoulun ja sitten lapset intoutuvat ajelemaan traktoripujottelua.
Tämmönen kapistus:
Näillä painutaan - päiväunille.
🏂 hiihdot 12 + 20 km / 920 km//€ = 135 h
torstai 4. huhtikuuta 2019
Vaalit ja kevät pistävät pään pyörälle
Tässä kirjailijakaverini mailiajatus tuosta ympäripyöreitä puhuvasta ämpärisakista:
Omaa aikaa kun kiehtoo käyttää
tonnin
tienuussa näillä keväisillä jäillä
 |
| 🏂 hiihdot 12 +18 km / 888 km//€ = 132 h |
tiistai 2. huhtikuuta 2019
Pöh!
 |
| TÄNÄÄN tiistaina Teemalla |
Mistä ne löytävätkin Hesariin näitä arvostelijoita jotka 'tähdittävät' suomalaisen elokuvan - jos ei Römpötti niin sitten joku muu. Kajavan henkikö yhä elää?
Ei Pölösen Emmaus ole yhden vaan kolmen tähden arvoinen.
Pölösellä on ainoastaan kaksi yhden tähden elokuvaa: Lieksa! ja Ralliraita.
Loput ovatkin sitten nelosia paitsi Onnen maa, nam! - on ylärekisterissä: vitonen x 2.
Perusteluja löytyy pitkin pottuiluhistorian, esim. ja esim.
🏂 hiihdot 17 km / 858 km//€ = 129 h
KIRJA-ARVOSTELUT*** myös
maanantai 1. huhtikuuta 2019
Miten nostalgista!
veikkohuovismaista
Ja katsos päivämäärä naapurimaan lehden:
Muistuupa että noin meilläkin keskellä kirkonkylää puolenvuosisataa sitten. Että pelotti välillä pikkupoikaa lähestyvä hurttalauma - nuuhkivat, räkyttivät, ruikkivat ja jatkoivat matkaansa. Yleensä purematta, joskus housunlahkeeseen tarttuen. Mutta kun monolla potkaisi niin irrottivat.
Huvitti, silloin säikäytti.
Samanlaisen vaikutuksen teki Veikko Huovisen Kylän koirat, vaan sitä kun sitten mallasin omassa kaunokirjoituksessani Kauppalehden blogihikotuksessa - johan ärähti ihan asiaankuulumaton taho eli työnantaja. Olisivatko yhdistäneet jotenkin asialaidat itseensä?
Tämän, menköön kymmenvuotispäivän kunniaksi koko komeus:
Kyläkoulukiusaamista pahimmillaan - jo toista vuotta
Ja katsos päivämäärä naapurimaan lehden:
Huvitti, silloin säikäytti.
Samanlaisen vaikutuksen teki Veikko Huovisen Kylän koirat, vaan sitä kun sitten mallasin omassa kaunokirjoituksessani Kauppalehden blogihikotuksessa - johan ärähti ihan asiaankuulumaton taho eli työnantaja. Olisivatko yhdistäneet jotenkin asialaidat itseensä?
Tämän, menköön kymmenvuotispäivän kunniaksi koko komeus:
Kyläkoulukiusaamista pahimmillaan - jo toista vuotta
16.03.2009 - 13:03 | hikkaj | merkinnät, hyvinvointi, koti, rakkaus, Työelämä, uutiset, Politiikka, pahoinvointi, Local
Juuri kun napakoirat kirkolla ja saarilla häthätää kerkiävät ensimmäiset kevätkiimaruikkunsa hangenpintaan lataista, aurauskepin juureen ruikata, heräävät loputkin pikkuvanhaset talvihorroksestaan ja aloittavat jokakeväisen kiimahuutonsa:
- Ilovaaran koulu on hävitettävä!
Kunnan koirajohtajan ovat haukkuneet tällä kertaa aloitushuudon päästäjäksi.
Jos joku tältä pikkuvanhaslaumalta kysyy: - Taasko? Nämä vastaavat viattomina: - Mitä?
Nostavat päätään ja pyörittävät ilmassa kuonojaan kirsu kireällä ja jatkavat sitten muinamiehinä läikkätutkimuksiaan innoissaan: - Tässä on käynyt naapurikunnan pääkoira tarpeillaan! Tätä jäljitellään!
Jos toistat kysymyksen, ne murahtavat: - Aloitehan ei ole meidän! Hau. Hau.
Ja heiluttavat innokkaasti häntiään, kukin omaansa.
Lähtevät syrjäkylää kohti juosta jolkuttamaan. Kiusaavat kyläneläjiä räksytyksellään ja muilla ulostuksillaan, eivätkä väisty vaikka kuinka kauniisti pyydettäisiin tai rumasti rähähdettäisiin: - Menkää matkoihinne siitä, siivottomat!
Keskenään ilakoivat, toisiaan nuuhkivat häntien alta, vähä jotteivät suuta suikkaa, silmää rippaa, ja jatkavat sottaamistaan. Kyläkoulun tienhaaraan siirtyvät ja jos joku mäelle pyrkiytyy, näyttävät purentahampaitaan:
Jos joku tältä pikkuvanhaslaumalta kysyy: - Taasko? Nämä vastaavat viattomina: - Mitä?
Nostavat päätään ja pyörittävät ilmassa kuonojaan kirsu kireällä ja jatkavat sitten muinamiehinä läikkätutkimuksiaan innoissaan: - Tässä on käynyt naapurikunnan pääkoira tarpeillaan! Tätä jäljitellään!
Jos toistat kysymyksen, ne murahtavat: - Aloitehan ei ole meidän! Hau. Hau.
Ja heiluttavat innokkaasti häntiään, kukin omaansa.
Lähtevät syrjäkylää kohti juosta jolkuttamaan. Kiusaavat kyläneläjiä räksytyksellään ja muilla ulostuksillaan, eivätkä väisty vaikka kuinka kauniisti pyydettäisiin tai rumasti rähähdettäisiin: - Menkää matkoihinne siitä, siivottomat!
Keskenään ilakoivat, toisiaan nuuhkivat häntien alta, vähä jotteivät suuta suikkaa, silmää rippaa, ja jatkavat sottaamistaan. Kyläkoulun tienhaaraan siirtyvät ja jos joku mäelle pyrkiytyy, näyttävät purentahampaitaan:
- Tänne ei tulemista ole!
Jotenkin tuttua on näiden rakkien elämöinti - vasta hankien sulettua ja läikkien hävittyä koulutien reunoilta, lähtevät luikkimaan käpälämäkeen.
Nyt taas sama edessä: ovat parhaillaan siirtymässä kylänraitilta, kylälle jo saavuttuaan, koulun tienhaaraan valmiina iskemään hampaansa ikeniä myöten koululle pyrkivien pakaroihin ja sääriluihin.
Sama rotukoirarakkilauma kuin viime vuonna, lähes. Ehkä yhtä enempänä tai yhtä vähempänä. Jos yhtä enempänä niin silloin tietävät olevansa vahvoilla ja silloin raatelu alkaa. Jo nyt vievät ohilivahtaneilta koululle päässeiltä kaiken keskittymisrauhan ulinallaan. Ja auta armias jos tämä pystykorvahurttalauma saa yhdenkin vahvistuksen joukkioonsa: se on menoa se!
Mikä sitten lieneekin syynä, mutta ihmeellistä kuitenkin on, että kaikki nämä räksyttäjät ovat samaa rotua, suomenpystykorvia yhdellä venäjänvinttikoiralla vahvistettuna: Eivät siis ole säkältään pienen pieniä eivätkä suuren suuria, vaan ovat siltä ja väliltä - koirien keskustalaisia, kepuleita. Terhakoita, ärhäköitä ovat - ja ennen kaikkea pitkävihaisia kuin pirut. Annapa niille sokeripala, ne vievät koko topan...
Ihan on kummien kumma mistä tuommoisen rähinähengen ja hävittämisvimman ovat saaneet loitsittua joukkoihinsa!
Nyt taas sama edessä: ovat parhaillaan siirtymässä kylänraitilta, kylälle jo saavuttuaan, koulun tienhaaraan valmiina iskemään hampaansa ikeniä myöten koululle pyrkivien pakaroihin ja sääriluihin.
Sama rotukoirarakkilauma kuin viime vuonna, lähes. Ehkä yhtä enempänä tai yhtä vähempänä. Jos yhtä enempänä niin silloin tietävät olevansa vahvoilla ja silloin raatelu alkaa. Jo nyt vievät ohilivahtaneilta koululle päässeiltä kaiken keskittymisrauhan ulinallaan. Ja auta armias jos tämä pystykorvahurttalauma saa yhdenkin vahvistuksen joukkioonsa: se on menoa se!
Mikä sitten lieneekin syynä, mutta ihmeellistä kuitenkin on, että kaikki nämä räksyttäjät ovat samaa rotua, suomenpystykorvia yhdellä venäjänvinttikoiralla vahvistettuna: Eivät siis ole säkältään pienen pieniä eivätkä suuren suuria, vaan ovat siltä ja väliltä - koirien keskustalaisia, kepuleita. Terhakoita, ärhäköitä ovat - ja ennen kaikkea pitkävihaisia kuin pirut. Annapa niille sokeripala, ne vievät koko topan...
Ihan on kummien kumma mistä tuommoisen rähinähengen ja hävittämisvimman ovat saaneet loitsittua joukkoihinsa!
- POIS! POIS! POIS! räksyttävät päivät pääksytysten irvessä ikenin.
Erehdypä kysymään niiden tarkoitusta! Luuletko että vastaavat! Koipensa vain nostavat ja läikän laskevat kevätauringon kullattavaksi.
Kummallista on elämä Ilovaaran koulun tanhuvilla - ja joka ikinen kevät! Pois täältä on päästävä - kiusaajien kynsistä.
Kummallista on elämä Ilovaaran koulun tanhuvilla - ja joka ikinen kevät! Pois täältä on päästävä - kiusaajien kynsistä.
"... äkä vai häkä, hula vai hapan komeroisen pään,
kunhan vain pihii kylkien palkeissa hengen hinka,
suun kidas ahmii ja ruumista ruokkii vilja ja pouta ..."
Volter Kilpi, 1937: Kirkolle
muita nuita rovioituja täällä
🏂 hiihdot 11+ 20 km / 841 km//€ = 127 h
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)