Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kauneus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kauneus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. huhtikuuta 2022

Veljeskansan viha ja rakkaus

29.4.  pe  Kadonnutta kauneutta etsimässä
klo 8.37
Liiga päättyi Tapparan juhliin, TPS toisen kerran peräkkäin jäi hopealle (Lukko voitti viime vuonna). Liigapassin lopetus.

Jääkiekko on kaikkea muuta kuin esteettistä katsottavaa, siinä missä nyrkkeilykin, mutta jostain syystä kiehtovan primitiivistä*. Jalostettua sotaa, jossa totellaan tuomareita. Toisin kuin
Putin.
Putinilla tuomareita ei ole, itse itsensä tuomari, joka sohii nurkistaan. 
Tuoko on ihmisen elämän tarkoitus? Tuholaisuus. Hävityksen kauhistus.

Tässä ajassa ei kauneuden kokeminen pahaa tekisi - taide-elämys. 
Ei sentään muoti, saati muotisuunnittelija kehiin kauneutta edistämään. Paikallaan Mattibuun hämmästys: - Kuuntelitteko radiosta? 
- Siellä esiintyi, ihan tosissaan, muotisuunnittelija. - Semmoinen homma! - Muotisuunnittelija. - Tuli mieleen Huovisen novellit.

Sano muuta. Ja elä jo muuta virka!

Kauneutta tarvitaan, jo luodun lisäksi. 
Onnekseni löydän sitä iltaisin kirjasta, jota pätkittäin hartaasti nautinnolla oikein lukutikun kanssa sana sanalta hiljokseen etenen.
Tätä runollisen laulullista romaania, joka kertoo kahden veljeskansan (=sisaruskansan) vihasta ja rakkaudesta:
linkki

* SK/Leena Sharma

Kirjavinkeissä 

hiihtelyt: 4 km  1120 km/€  174 h

keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Lahja-kirja

Vihon viimeksihän sitä nyt nykykreikkalaiselta elämänohjeita onkeensa ottaa!
Paikalliselta hjallikselta?

Siinä ensimmäinen ajatus pyörimässä tässä laiturinnokassa liikemies Stefanos Xsenakisin Lahjaa rapistellessa. Mies pahasti ylivarojen eläneestä EU-säännöistä piittaamattomasta Välimeren maasta jakamassa neuvoja, miten elää inhimillisesti.

Aikoihin on eletty, kun joutuu epäilemään Sokrateen, Platonin, Aristoteleen maan nykyneuvonantajia, elämänohjeiden jakajia! Auta muu kuin huutomerkein vahvistaa epäuskoaan.

Tuossahan tuo Stefanos meille
virnuilee hyvät neuvot jaettuaan.
Osoittautuu Stefanos kuitenkin inhimilliseksi mieheksi. On lopettanut liikemieskiipijä-uransa ja perustanut voittoa tavoittelemattoman Yes, I can -järjestön, joka opettaa elämäntaitoja lapsille.

Tässä Lahja-kirjassa, jonka alanimenä on Miten nauttia elämästä ja nähdä ihmeitä kaikkialla, Xenakis palaa elämän alkujuuriin ja kertoo lyhyin kertomuksin elämän perusasioiden ihmeellisyyksistä, jotka harmi kyllä muuttuvat itsestäänselvyyksiksi. Ne menettävät toistuvina jokapäiväisyyksinä ainutlaatuisen arvonsa, emmekä osaa niistä lahjoina iloita. Näin:

"Heräsin aikaisin. Makasin lämpimässä sängyssä puhtaissa lakanoissa. Nousin ylös, ja jalkani pitivät minua pystyssä. Ne tottelivat jokaista käskyäni. Jalkani veivät minut kylpyhuoneeseen. Avasin hanan ja nautin puhtaana ryöppyävästä vedestä."

Stefanos aloitti Ihmeiden päivä/muistikirjan pitämisen: "Ihmeiden muistikirjasta tuli kamerani." 
"Kauneutta oli ollut ympärillä aina!"

Merkintä jokaisen päivän lopuksi.

Tässäpä laiturin nokassa alan uskoa Stefanokseen - vaikka kreikkalainen onkin. 😃😄

Siksikin, koska tein tuota samaa kymmeniä vuosia lenkkipäiväkirjoja raapustellessani.

Gummerus 2021
Kirjavinkeissä