Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parisuhde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parisuhde. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. tammikuuta 2025

Purjehtimaan

 Tarja Tuovisen kanssa

    Baltian saaristoon Kotkasta. 
Momentum Kirjat 2024. 96 s.
No mikäs mikäs, senkun purjeet lepattamaan! Aivan ummikkona, kuten Tarjakin, sisämailta lähtöisin, nyt Heinävedelle asettunut. Karvion kanavalle, missä aikoinaan oma kummitätini postia hoiti ja josta käsin munkkiluostari tuli koluttua, silloin jo kun siellä suurin osa munkeista venäjää posmenti.

Heinävedeltä on edellinenkin kokemukseni veneilystä Sakari Issakaisen Paratiisissa ei soi Paganini -romaanin myötä, sisäjärvillä tuolloin meloskeltiin.

Nyt mennään Afroditen lokikirja -merkinnöin. Tarja kirjaa päivittäin ylös matkan etenemistä aluksessa ja aluksen ulkopuolella kesä-heinäkuussa 2015.
Ei aina hyvältä näytä, kun noviisi ei osaa Jumi-miehensä mieliksi juuri mitään edes sinnepäin tehdä.

Kuvitelkaa 7 viikko tuon hirmun kanssa kaksin!

Jumi muuttuu purjehduksella kuin toiseksi ihmiseksi, kiroileekin kuin mikä, vaikkei maissa koskaan. Murenee naisen mieli ja katuu, ettei jo ensimmäisellä kertaa uskonut miestä, kun tämä kehotti, jotta maihin poistu.
Kyllä tuon hirmun rinnalla vähemmästäkin on muututtava varjonaiseksi, huomaamattomaksi niin kuin Moona Laakson taiteilijoiden vaimot.

Intensiivisen purjehdusmatkan on Tarja Tuovinen kansiin kirjoittanut, vähemmän sisäsiistin, tosin ei ulkonakaan Baltian mailla ja merillä aurinko pahemmin paistanut; satoi ja taas satoi ... 
(kuvasta huolimatta)
Kuva: Jyrki Suikkanen / Kirjokansi

Kirjavinkeissä

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Pentti Holappa - kukkulan viimeinen kuningas L


Nykyaikaa hyvin kuvaavasti: viimeinen hautapaikka on varattu miesparille.

Olli-Matti Ronimus vähemmän tunnettuna runoilijana  kuoli ennen aviopuolisoaan ansioitunutta kirjailija Pentti Holappaa (s. 1927 Ylikiiminki), jolle Taiteilijakukkulalla  hautapaikka oli ja on varattuna. Runoilija Ronimus laskettiin hautaan 2005.
Parin kumppanuus alkoi jo vuonna 1953 ja parisuhde rekisteröitiin 2002 Helsingin maistraatissa.
Holapan toive on se, että hänet aikanaan tuhkataan ja uurna sijoitetaan Olli-Matin välittömään läheisyyteen.
Vapaat tuulet puhaltavat ja ovat saavuttaneet myös Hietaniemen hautausmaan ja Taiteilijakukkulan, jonka kaikki 50 hautaa ovat tämän jälkeen lopullisesti täynnä.

Taiteilijakukkulalla-teos on näin kokonaisuudessaan läpikäyty suurella innolla sekä hartaudella, jos pienellä huumorinpilkahduksellakin.
Antero Teronen  ja Jouko Vuolle ovat kirjoittaneet erittäin mielenkiintoisen kuvitetun kirjan mielenkiintoisista suomalaisista merkkihenkilöistä pieteetillä ja kai siksi jättäneet erikseen kuvaamasta kunkin henkilön hautapaaseja, patsaita, kivisommitelmia ja monelaisia muistomerkkejä. Hautarauhan säilyttäen.

Pentti Holappa 11.8.1927 - 10.10.2017
******

Viru-elokuva päivällä elokuvateatterissa. Ja illalla yhden miehen show'na Luolamies: Joensuun kaupunginteaterin Olli-Kalle Heimon uljas ja uroksellinen kiertue-esitys.
Joten eiköhän sielu saanut ja vetänyt tänään pulskanpuoleisesti ravintoa henkeensä.

1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17-18-19-20-21-22-23-24-25-
47-
48-
49-