Tämän sarjan
viimeisimmän osan kansikuvapojan olin ajatellut läpilukea vihonviimeiseksi, onhan hän niin perusteellisesti läpivalaistu ja -kaluttu.
Vaan kun aamulla veskiallakkaa tutkin ja vertailin viimevuotiseen helmikuun 4:nteen päivään, siinähän luki ristin perässä: Matti Nykänen ja Ismo Kallio.
Kuolinpäivästä vuosi tänään.
Eikä Matti enää poikasena kuollut, vaan oli 56 vuotta vanha mies.
Niinpä etenemme livenä tässä, ennakkoon tutustumatta, samalla lukien ja kirjoittaen, ovatko Kiveen hakattuihin Teronen & Vuolle jotain ennenkuulumatonta Matista löytäneet:
- tehty radioon kymmenen vuoden kuluessa Kiveen hakatut -sarjaan 200 tarinaa urheilijoista ja urheiluvaikuttajista + nyt 7 osaa tätä kirjasarjaa - jatkuvasti toivottu jaksoa Matti Nykäsestä, vaikka kuolleista sankareistahan on sarja kertonut!
- Sarajevon kisoissa Matti ei joutunut eikä joutanut haastatteluun, mäkikaverit kertoivat sen olevan huoneessaan lukemassa pornolehtiä.
- Calgaryssa Matti keskittyi olympiakilpailuihin pelaamalla tuntitolkulla flipperiä tuloksena 3 kultamitalia.
- Leena Kekkonen Suomen Kuvalehti: Hän murtaa hiprakassa kioskin, hurjastelee autolla, tappelee kapakassa ja siittää lapsen muistamatta jälkeenpäin mitään. Hänen kunniakseen nostetaan Suomen lippu salkoon ja soitetaan Maamme-laulu
- Eino Kirjonen löysi Matin, Matti Pulli, "Maisteri", jalosti Matin hyppääjäksi.
- Raija Pulli opetti Matille englantia: "Siihen yhteen tuntiin se kyllä jäi." "Matti lähti siitä vauhdilla ja tyytyväisenä, että nyt hän on oppinut, mutta ei sitten osannut mitään, ei ollut mitään käsitystä sanoista ja kieliopista." "Olihan Matti niin söpö selvin päin, myöhemmin jopa komea, mutta tarvitsi aina alkoholia pystyäkseen kommunikoimaan. Tuskin Matti pystyi lukemaankaan, mutta autoista hän oli hyppäämisen lisäksi aina kiinnostunut. Varmaan viimeinen avioliitto teki hyvää ja rauhoitti poikaa jonkin verran."
Nyt on suunnitteilla Matille patsas. Kyllä Matin hyppääjän meriiteillä pitääkin muistomerkki pystyttää.
Ja lisäksi kun on olemassa vain kaksi suomalaista olympiavoittajaa, jotka ovat laulaneet kultalevyn.
Ja kun sille toiselle on jo tehty muistomerkki, näköispatsas Oulunkylään, niin miksei toiselle Jyväskylään.
Pia Nykänen (Talonpoika)
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X -
XI - XII - XIII - XIV - XV - XVI - XVII - XVIII - IXX - XX
🏂 hiihdot 10/ 550 km/€ = 85 h
Matti ansaitsee patsaan jo lauseestaan 'Elämä on ihmisen parasta aikaa'. Monet filosofit ovat väännelleet ja käännelleet samaa asiaa erilaisia vaikeaselkoisia termejä käyttäen, mutta näin yksinkertaista se on.
VastaaPoistamm
Poistasiinä moni vilosohvi saa pitkää nenää! :)
Mäkihyppyä ei oo tullut vielä vakavissaan harrastettua. Kyllä Matti Nykänen siinä kelpaisi esikuvaksi.
VastaaPoistaPoikavuosina kuuskyt vuotta sitten jäi ennätykseksi 13 metriä Järvisen sälesuksilla hypättynä. Nyt ois leveät Karhun eräsukset, pitäs vain löytää valmentaja.
ej
Poistamäkikisoja viiti paljon seurailla, kun ei saa mitään tolkkua kuka toista kummempi: tuulivähennykset ja -lisäykset helekkarriin!
Eikö lie Kankkosen aikana tuullu ensinkään? Tai jos tuuli niin siitä huolimatta tahto olla samat nimet, Kärkiset sun muut Kirjoset, aina käressä.
Vaan sitten tuun kahtomaan paarien kanssa (huom! ei pehmypee), jos leiskautat mistä tahasa Hutsin hyppyristä. En suosittele.
Sieltä se Antti Aaltokin on aloittanut.
PoistaHutsinputsi on muuten japania, kuulemma. Lipsan-Topi aina selitti kunnan arvovieraille, mitä se merkihtöö suomeksi. Tietänetkö sinä?
ej
Poistaen ilikiä,
vastausvastuun kimmautan takasin:
http://erkkijormanainen.blogspot.com/2017/11/urheilua.html?showComment=1511364251393#c2848862866294676123
Olen hänet kerran muutaman metrin päästä nähnyt. Taidettiin elää vuotta 1982 tai 1983. Silloin hänellä oli käytössä se turbo-Saab.
VastaaPoistaKyllä hän varmaan olisi parempaa ansainnut kuin osaksensa myöhemmin sai. Mutta hiljalleen avautuvassa yhteiskunnassa ei enää samalla tavoin saatu painettua piiloon kaikkea kuten vaikka länsi-Lapin suuren miehellä kohdalla pitkään saatiin tehtyä.
Omalla kohdalla urheilun, kaiken urheilun, arvostus tuli nykyiselle tasolleen lukion viimeisinä vuosina. Lukiossa kun oppi ajattelemaan kriittisesti, kyseenalaistamaan, miettimään, mistä oikeasti on kysymys.
Se on arvokkain oppi, mitä lukiosta sain 1970- luvun loppumetreillä.
äej
Poistahyvä että 'huonommatkin' piirteet, ne inhimilliset, tulevat julki, muuten ihmisen sankaruus olisi ylimaallista, semmoista ylitopeliaanista.
Kaikkea kakalla käymistä ei tietenkään tointaisi tonkia.
Esim. poliitikkojen örveltäminen, kuten Ahti Karjalaisen ja aikalaisten, sai mennä liian pitkälle ilman että kansa mitään tiesi moisesta. Sitä myöten sitten talousrikokset ja isommat yhteiskuntaan vaikuttavat asiat ovat tulleet vähitellen tietoisuuteen.
Mutta urheilusta: toissijaista toimintaa. Sitähän se huippu-urheilu on - tarpeetonta ja kieroutunutta kaikenkaikkiaan.
Jokin kumma siinä kuitenkin viehättää meikäläistä: Eilenkin miten hienonhivelevän jännittävä oli seurata ruotsalaisen Duplantisin seiväsylitysyritysleijailuja ME-korkeudesta 617 cm (meijän talon katon yli!) Eurosportilta, ei aivan onnistunut.
Taiteellista - ja mikä kaverihenki kanssakilpailijoiden kesken!