Gaudeamus

   Joulukalenteri XXI uksi - to 21.12.  -4 °C  Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo

Kirjakatalogi 21 - kevään 2024 kirjat 

Meille kirjaviisaille tämä, ehdottomasti:

Heli Rantalan, Jukka Sarjalan, Janne Tunturin, Ulla Ijäksen ja Heidi Hakkaraisen Kirjojen kaipuu

- Nuo marginaalimerkinnät kiehtovat, puhun nimimerkillä Kokemusta on.

1800-luvun kirjamarkkinamessuille Suomen suuriruhtinaskunnassa pääsemme tämän kirjan myötä, silloin kun alkaa ilmestyä muitakin kirjoja kuin ne kolme: raamattu, katekismus ja virsikirja. Piti osata kieliä, jotta pystyi lukemaan, ja piti olla varoja jotta pystyi hankkimaan luettavaa.

Ne joita kirjat eivät an sich kiinnosta, voivat silti pysyä oman alansa kirjoissa. Tarjolla on militaristeille, noille arkijärkisille Ilmari Käihköä (Sotilaan päiväkirja), filosofeille, noille arjesta syrjäytyneille Schopenhaueria (Tahdottoman tietämisen autuus), nälänselättäjille matka mummon luokse Lappiin ja ruokakulttuureihin (Kestokamujen yllätysjuhlat) jne. 

Ja jos ei noiden vaikeusaste riitä niin tässä lisää: Koneoppimisen perusteet, Analyysia reaaliluvuilla.

Joten käykääpä pöytään, olkaat hyvät! Ei vielä sentään sännätä pöydän päälle, veitikaiset. Kolmen yön päästä vasta. 🎅🤶🎄

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

🏂 hiihdot 10 km / 146 km / € = 27 h

Musta surma

Nenäverenvuoto tiesi varmaa kuolemaa itämailla, sieltä mistä tauti tuli. Firenzessä kuoli 100 000 ihmistä, vaikkei siellä luultu edes olevan niin paljon asukkaita. Kananmunakokoisia paiseita ilmestyi nivusiin ja kainalokuoppiin, sitten sinertäviä läiskiä käsivarsiin ja reisiin, eikä ollut lääkäriä ei lääkettä jotka olisivat ...

Äsh! Ei enempää pelottelua näinä aikoina. Musta surmahan sitä paitsi riehui 700 vuotta sitten.

Olen kaivanut hyllystä kaksi kellastunutta repaleisiksi luettua kirjaa: Boccaccion Decamerone 1. ja 2. Tammi, 1973.

Danten kuollessa, vuonna 1321, Boccaccio (1313 -1375) oli 8-vuotias. Kolmas renessanssin isistä Petrarca (1304-1374) oli Boccaccion aikalainen. Jäipä pysyvää kirjallisuutta staroilta iloksi meille: Divina Commedia, Sonetteja Lauralle, Fiammetta.

Jumalaistahan ei mikään voita.
Ei edes Päätalon Iijoki-sarja, jonka läpilukemista vielä kolmannen kerran ehdottelee ej.

Eipä sekään olisi vastenmielinen homma, mutta jos kuitenkin sittenkin vaikka toinen kierros tätä Decaa, jossa kymmenen nuorta firenzeläistä lähtee kahdeksi viikoksi ruttoa karkuun maaseudulle aikaa tappamaan. Jokainen, seitsemän naista ja kolme nuorta miestä, kertoo kymmenen tarinaa päivässä, joten koossa lopulta on 100 rasvaista ja rasvatonta tarinaa ilostuttamassa myös meitä jälkipolvia.

Parikymmentä vuotta sitten näyn lukeneeni kaikki läpi ikään kuin päiväntunnussanana taikka ylipitkänä joulukalenterina yksi päivässä edeten. Ensimmäinen merkintä 1.11.1998 ja viimeinen 10.2.1999.

Alleviivauksia ja kynänpyöräytyksiä melkoinen määrä sivu kuin sivu. Loppukommentiksi olen poiminut Schopenhauerin sanat jostain: "Elämän antimien suoma nautinto, naisellisen sulouden ja erotiikan sameat houkutukset ovat vaaroja, joille viisas kääntää selkänsä."
Tuon olen kuitannut omalla alleviivauksellani: "joka katkeroituneena luopui opetuksesta ja vetäytyi yksinäisyyteen. Kaukana maailmantapahtumista, sappitautisena ja kiukkuisena vietti elämänsä kolmekymmentä viimeistä vuotta."

Että tutkittu on B:n D - ja tarkasti.

Ainahan intiimi munkki-, nunna-, paavi- ja hovielämä kiehtovat.
Sieltä voisikin roiskaista aina silloin tällöin mitä provosoivimman tekstinpätkän koristelemaan päiväpotullisen loppua!
Kokeilaas tänään tällä:

"Hän näki sitä paitsi heidän olevan ilmettyjä 

mässääjiä, juomareita ja elukoita

 - lyhyesti sanoen ihmisiä, jotka noudattivat luontonsa vaistoja kuin järjettömät eläimet ja palvoivat vatsaa jumalanaan."

Kirjavinkeissä tänään: Pekka Kejonen: Hotelli Huminan lauluja

KIRJA-ARVOSTELUT

Syntyi korvasta!

Sen verran pitkälle edennyt jo lukurutto, etteivät Boccaccio Decameroineen Dante Divina Commedioineen enää mittää - ihan mietoja seksiturinoita ja ihan mieto kuolemanjälkeinen rakkaushaikailu! Toista alkaa olla Gargantua, tuo, Rabelais-lääkärin kertoma, korvan kautta syntynyt jätti.

Että korkeelta ja kovaa tässä mennään - korvakuulolla kaiketi.
Olisikohan syytä pistää päätä päivän valjettua pihalle ja jalkaa rotanloukkuun ja pyrähtää suksineen kohti metsänrajaa - josko pakkanen vähän asettelisi ja viilentäisi, vielä tuolla kuitenkin vähän vajaa miinus 25C.

Historialliset ulkomaalaisten tarjonnat ovat vallan mainioita, ja mukaansa tempaavia, vaan silti Lehtosen saareen tahtoo mieli palastella. Vähä-Vohlissa on tunnelmaa. Sopivasti äksöniäkin nyt kun Matti-kukko, tuo kynityn kanan näköinen, on ostettu toimeensa rypistyneellä setelillä:

"No, paljonkohan suo sitten maksoi?"

"Maksoi se viisi markkaa."

"No johan oli rämäys!"

"Se oli näöltään niin suomalaisvaatimaton, melkeinpä torpparivaatimaton, että ristimme sen heti Matiksi. Muuten tämä onkin kaikkein reiluimpia nimiä, ilman makeilua ja mitään keksittyä."

Jotta kyllä melkoisessa tulituksessa saa olla ja monenkirjavaa vastaanottaa kun siirtyy maailmalta kotoiseen ja kotoisesta hypähtää taas maailmalle Hirnin Esteettisen elämän myötä pohtailemaan taide- ja kauneuselämän itsetarkoituksellista, Selbstzwecke, riippumattomatonta olomuotoa:

"Kant määräsi suunnan myöhemmille teorioille selittäessään kauneuden sellaiseksi, joka miellytti ohne Begriff und ohne Interesse, ilman käsitettä, välittömästi, ja ilman henkilökohtaisia pyyteitä ja pyrkimyksiä."

Schiller vertaili taidetta leikkiin, jota harjoitetaan ajattelematta tulosta; Schopenhauerin mielestä esteettisyys oli 'tahdotonta' elämää, jossa sai vaipua puhtaaseen pyyteettömään mietiskelyyn.
Pohja-ajatuksena koko ajan ja kaikilla taiteen ja kauneuden riippumattomuus' käytännöllisen elämän tarkoitukseen nähden'.

Mukava kääriä hihat ja astua pakkaspäivän ratoksi taas noiden viisaiden remmiin! Minnekään hiihtämään!
Ei hassumpaa luppopäivän viettoa: tulta takkaan, puita pessään ja monenkirjavaa opusta kätteen.Vai mitä?
Tottahan sitten ilimojen lauhduttua, hyvän sään aikana, palailee muina miehinä rantteelle puita pilkkomaan.

 hiihdot 6 km/52 km/€