Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Miinoitettu rauha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Miinoitettu rauha. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. helmikuuta 2016

Että Elviskin

Intensiivinen Kalle-kausi jatkuu.
Tulokset tipahtelevat Kirjavinkkeihin yksi kerrallaan: Iijoki-sarja.


Kumma juttu: ajattelin lukea Iijoen kursorisesti kuukaudessa, mutta sananimu Kalle Päätalolla on jotenkin maaginen, tai siis ote lukijaan. Tuntuu synnilliseltä lukea hutasemalla, aivan kuten Kallesta tehdä mitään hommaa puolihuolimattomasti.

Siinähän sitten jämähdät Kallen mukana, yhdeksäs osa - Ukkosen ääni - sentään jo menossa, parkumaan naisen petollisuutta! No sitä Enniä, jonka luona naisen makuun päästyä ilta illan jälkeen käymme Kallen kanssa yöjalassa 'kynttilää' polttamassa.

Tämä naikkonen kun näet pitää Kallea aivan tomppelina ja pilipalipoikana:

"Paksu pökkelö ja katselee kieroon. Oikea maalaismoukan perikuva!" selvittä Enni toiselle sulhaselleen Kallen kuunnellessa salaa puiden takana puhetta.

Et siitä hevin hypi lukijana seuraaville sivuille, vaikka kuinka tutuntuntuista teksti onkin: puun ja kuoren välissä olet ja pysyt!

Ja että Elviksenkin kaappaa Kalle tekstiinsä 8. osassa Miinoitettu rauha, jossa kertoo armeija-ajoista. Hurjan kyydin saa Savukoskella suutari Vouvilalta, joka naskalillaan naputtelee Kallen lantion ihua hevosenleikkimielellä haavoille:
"Aina kun katselen Presleyn esiintymistä elokuvassa tai tv-ohjelmassa, muistan pakoni kauppatalon ullakon yli alas johtavaan rappukäytävään. Samoin minulle tulee mieleen, että saman villin karjunnan ja keskikohdan nakkelut, joilla Presley on lumonnut yleisönsä, suoritin minä, "tyhmä pioneeri" jo kesällä 1940. Kitaraa minulla ei tosin ollut paetessani pirunkuristen suutarien naskalituomiota, mutta äänessä ja pyllynpyörityksessä rock-kuningas olisi jäänyt rinnallani toiseksi.
Harmikseni aika vaan oli liian ankea ja varhainen, lisäksi paikkakuntakin syrjäinen. Siksi kaupan rappukäytävään rynnänneet katselijat eivät tajunneet siihen sisältynyttä viihdytysantia. Tästä taas seurasi, että rock-kuninkaaksi kruunattiin amerikkalainen autonkuljettaja Presley eikä suomalaista metsätyömies Päätaloa."
Että ei se Kalle aina kronologiassa pysy eikä pöllipinoilla, niin kuin moni lukematon luulee.

-2 °C hiihdot 11+10 +11 km / 292 km//€

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Päätalon kimpussa jos latusellakin

Juice Leskinen luki Päätalonsa tarkkaan: viimeisellä kerralla takaapäin aloittaen.
Kalle on kuin tervaa, johon jää ikuisesti kiinni. Sanoihin ja työhön. Hitto että on mukava kunnolla puurtaa.
Näkee työnsä tuloksen: pöllipinon, kivitalon, kirjan.

Joulukalenteria kokoilen tuolle toiselle, virallisemmalle puolelle: Iijoki-sarja on oikeastaan 25-osainen - Pölhökantohan on vain lukijoiden toivoma lisäys -  eli just päivien määrä passeli, kun kirja on päivä.
Tänään on kahdeksas Kalle-luukku - Miinoitettu rauha 1978.  Ja päivän sana kuuluu: Mikä on huokausten komero?

Oma hiihtourkkoni jatkuu. Tänään tuli parintunnin vaellus hupasessa lumessa pitkin kuusikkokankaita, kartta näytti vaivaiset yhdeksän kilometriä; tuntuipa että reilusti toistakymmentä olisimme vaeltaneet vienossa lumisateessa.
Tänään emme syöneet kesken matkaa torttua kuten eilen jolloin tökkäydyimme alkumatkasta kahvilla ikuisen perusystävän luona.

la 8.12.  -5  9/72 km/€