Unelma murskaksi

Takinkääntö on ruma sana - politiikassa.

Tulee Väyrynen mieleen, vaikka hän jos kuka on pysynyt kannassaan viime käänteissä. Meikäläinen väyrynen on luopio Paavon rinnalla.

Ensin kääntyi tuo nato/venäjäkanta Putinin takia, nyt meni samaan roskapankkiin Kuuba! Yhden kirjan kautta:

Katja Keisala. Atena 2021.

YTT Katja Keisala räväytti tuon omakohtaisesti kokeman romaanina, jonka sisältöön en voi olla uskomatta: sentään vuosikausia kuubalaista piinaa Suomessa ja Kuubassa kärsittyään, koko sukuun kietouduttuaan, pursottuu paha olo ulos. Tulos on kurana kirjan sivuilla. Pakollinen yhteisöllisyys ja kuubalainen aviomies kavereineen saavat huutikyytiä.

Kuuba ei ole sitä miltä turistina tuntuu. Ei Tropicana, ei Varaderon hiekkarannat tahi paksu havannalainen huulilla.

Sanoisinko: varsinainen konkkaronkka edessämme näyteikkunassa. 😂😖

Hännänheiluttajia, epäluotettavia maskuliineja koko sakki. Entä se ylistetty kuubalainen yhteisöllisyys! Sitä kyllä riittää - pakon edessä ja miesten vapauksien ehdoilla.

Mikään ei muutu. Vanha meno jatkuu. Salsa soi, tanssi yltyy, jenkkiautot liikkuvat. Ilmassa leijuu rommin ja sikarin tuoksua. Huomista ei ole Kuubassa. Eletään tätä päivää. Suomessakin, johon tämä kelvoton aviomies kotiutuu. 

Kun rahat loppuvat, talolainatkin on helppo kuitata:

"Sinusta huolehdin turhaan. Heitit vitsiä suomalaisista, jotka viettävät koko elämänsä huolehtien ja murehtien. Elämästä pitää nauttia! Voisimme sitä paitsi ottaa lisää lainaa, jos rahat loppuvat."

Että silleen.

Enpä enää, niin kuin tähän saakka, suosittele tyttärelleni: - Ota kuubalainen mies niin pääsen eläkepäiviä viettämään Havannan kulmille, istumaan kadulle muiden ukkojen seuraan dominonappuloita näpelöimään lierihatun varjossa.

Katja Keisala tyrmäsi unelmani.

muut KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Matkakuumetta

 

Mukava lähteä uudelle matkalle, kun entinen hieno matka on juuri päättynyt. 

Ja miten helppoa: ei passia ei koronaselvityksiä ei turvatarkastuksia ei mitään jonotuksia ei jne.

Tällä kertaa nuo vierekkäiset matkaesitteet, kumpikaan, eivät  värikkyydellä loista

 - so. hyvän merkki.

Toinen uusi matka on ennestään tutumpi: se yltää Kuubaan, josta sentään kolmen viikon honeymoonkokemus. Toinen vie loistohotelliin, joka taitaa kuitenkin muille paitsi kokijalleen olla mielen hoitopaikka, mielisairaala. Sieltä suunnalta ei vielä omakohtaisia reissukokemuksia ole, lukemuksia kyllä; koulukaveri Martikaisen Untolta lähimmät. 

Olen siis aloittelemassa toivomiani kirjoja halulla hartahalla. Innoissani siitä ihmeestä, mitä itse valitsemani maailma tarjoaa: siinä maailmassa ei tarvitse pelätä; oma fyysinen koskemattomuus on taattu, henkinen koskemattomuus kaikkea muuta, mikä onkin koko homman idis. 

Keisala tuntematon vielä, Ulannon tiedän tästä.

Ai ai niitä maailmoita, joiden alkutaipaletta poljen! 

Odotettavissa: toinen niin realistinen kuin mikä, toinen niin surrealistinen kuin mikä.

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä