- Hirri (1950)
- Havukka-ahon ajattelija (1952)
- Ihmisten puheet (1955)
- Rauhanpiippu (1956)
- Hamsterit (1957)
- Siintävät vuoret (1959)
Tässä kohtaa mennä kyhnyttelen Eero Marttisen luotaamaa (kirja)elämäkertaa Veikko Huovisesta: Hiljaisen hymyn mies. Into 2018. Ja kun mitään kiirettä ei ole niin Veikolla kuin minullakaan, niin hiljaa hyssytellen meloskellaan eteenpäin. Ja kas kas, Marttinenhan on tehnyt virheen: "Veikon neljäs kirja, hauska Hamsterit romaani sai hyvän vastaanoton."
- Viijjes, viijjespäs!
Rauhanpiippuun mielistyin jo pienenä, isona luinkin sen pienille oppilailleni aamulukemisena, ns. aamunhartautena tahi aamunavauksena; olisiko mennyt puolen lukuvuoden aamut. Oli, olihan se syntiä, sillä silloin olisi pitänyt lain mukaan kouluaamujen alkusanoihin sisällyttää uskonnollista aineistoa, mikä nykyään taas on ehdottomasti kiellettyä.
Mikäs oli seikkaillessa kersantti Milita Forton ja filosofi Petro Pacpipon kannoilla Pohjois-Nefortasta Mielkukon maahan suurvalta Banditon hyökkäyksen alta.
- Se on puhtaasti pasifistinen kirja, jossa tuomitaan sota, myöntää Huovinen, joka kuitenkin jollekin kirjan pöyhijälle lausuu, että 'olen sen sortin pasifisti, että vihaan suurvaltojen asevarustelua ja röyhkeyttä. Mielestäni Suomella on saanut ja saa olla melkoiset puolustusvoimat.'.
Veikkopa oli niin ovela, jotta lähetti teoksensa Väinö Linnalle, jolta Tuntematon sotilas oli julkaistu pari vuotta aiemmin. Ei kuulunut kuraustakaan, Väinö ei vastannut. Kävi vähän kuin meille, kun koulussa luettiin Ronttosaurus tahi Rasvamaksa ja lähetettiin Veikolle nippu piirustuksia ja kysymyksiä niin eipä tämä vastannut sanan sanalla, tosin kuin myöhemmin Päätalo Tammetun virran kysymyksiin ja kehuihin.
Huovinen lähetti Piippunsa myös Kari Suomalaiselle ja sieltäpä tulikin oikein jytäkkä vastauskirje, jota uskomaton ilme kasvoillani tässä aamutuimaan luen ja pureskelen, hyvä ettei mene huonot housuihin - tosissaanko on kun linkolalaismaisesti Veikolle vastaa:
--
"Miten esimerkiksi alhaisokansat voidaan pitää kurissa ilman aseita?"
---
"Sodassa kuolee ihmisiä, mutta onko se mikään vahinko?"
--
"Eikä toisaalta ole mitään väliä mitä tapahtuu niille, jotka eivät merkitse mitään."
- -
"Näin sodassa röykkiöittäin ruumiita, mutta --- Päinvastoin tunsin samanlaista tyydytystä kuin heittäessäni roskapaketin alas parvekekuilusta: maailma on taas tullut siistimmäksi."
Aikamoinen breakfast tälle aamulle.
Eiköhän näin rasvaisilla eväillä taas tämän päivää jaksa kirves kädessä halkoja rantteella pilkkoa.
Täältä lisuketta.
ks. myös
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
