Näytelmäarvostelu lyhyesti
- Tykkäsitkö? kysyi matkanjohtaja Kainu-A.
- Tökkäsi - vain kerran, vastasin välittömästi.
_____________________________________
Se oli oikeastaan kehu.
Syönnin päälle*, keskellä päivääkin, monesti ramasee niin ettei tahdo valveilla pysyä. Nyt pysyi. Vieruskaverin ei tarvinnut tökätä kuin kerran; senkin aivan alkumetreillä.
Siitä nämä Lapin läpi kotikonnuilleen sodasta palaavat naiset ja tuo miehenketale pitivät huolen:
Muuntauduttuaan:
 |
| Tommi Kinnusen romaanin, Ei kertonut katuvansa, mukaan. |
Kouvolan Teatterin ensi-iltaa seuraavana päivänä eli eilen puolilta päivin siellä suu auki ihmetellen ihailimme raivokasta / voimakasta menoa, sitä mitä kaikkea seitsemän teatterin yhteistyö oli saanut aikaan.
Näyttämöllä vain kuusi esittäjää. Silti seitsemästä teatterista? Täältä se seitsemäs: Vapaa teatteri ja ohjaaja Mikko Roiha.
Näytelmän naiset palailivat kuukausien jälkeen häpeä niskassaan uhmamielin kotikonnuillensa.
Me nousimme parituntisen jälkeen linja-autoon palailemaan pitkälle matkalle kotikonnuillemme päinvastaisin aatoksin, kiitollisin mielin. Huojentuneina jopa.
Sanoma oli perille uponnut, hioutuneena: ammattilaiset ovat aina ammattilaisia - niin rintamalla (pieni piikki) kuin näyttämölläkin (iso kehu).
 |
| Kuva - Moe Mustafa |
* niin ja aikaisen ylösnousun, klo 5.30,
sekä pitkän matkan
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Nyt odotan tätä vielä kiihkeämmin. Meillä on liput marraskuiseen esitykseen.
VastaaPoistaMikko Roiha on hyvä ohjaaja, ja minulla on hyvä kokemus tällaisesta teattereiden yhdessä valmistamasta, Pesärikko, jonka näimme muutama vuosi sitten Kotkassa.
MM
Poistakatopa mitä kirjotin Kirjavinkkienkin Kinille tästä näytelmästä ja yleensä vieraista teattereista.
=
https://kulttuurikissa.blogspot.com/2023/09/ei-kertonut-katuvansa.html?showComment=1695054310144#c4747630478300042284
Lukaisin.
VastaaPoistaOlisko käsiohjelmassa nuo roolit ym. tietoa mitä kaipasit esityksestä?
MM
PoistaKäsiohjelma oli sellainen vaatimaton mustavalkoläpykkä, jossa nimet ja roolit sekä ryhmäkuva, josta ei selviä kuka kukin on naamaltaan. Ja itse näytelmässähän ei noita roolinimiä juuri käytetä. Vaelletaan nimettöminä kohti etelää.
(Olisi varmaan vaatinut muutenkin Kinnusen kirjan lukemisen, jotta olisi sisälle kunnolla päässyt??)
"Pelaajakortteja" siis kaipailisin teattereilta, taikka mieluummin kohteliasta henk.koht.esittäytymistä joko ennen tahi jälkeen esityksen. ;)