Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

sunnuntai 24. syyskuuta 2023

Aamuyöllä

Niitä fragmentteja 


2023                                          2022

Kun ei nukuta, kaivan esiin Rudenkon toisen, tuoreemman noista.
Ja olen välittömästi sotatantereilla: Kiovan porteilla.

24.2.2022 - klo 4.45 
"Herää, Serhi! Sota! Putin on hyökännyt."

25.2.2022
"Vittu, avaa ovi", huusi basso oven takana. (hakattuaan, kolme sotilasta, ensin nyrkillä Tsybulkon ovea ja rei'itetyään konepistoolilla katon)
"Ei kai sinulla ole täällä vitun natseja, vaari."
"Keitäpä meille teet.
"Pane vauhtia!" (tökäten Tsybulkoa konepistoolin piipulla selkään)

24.9.2023 - klo 4.45
Mietin ja huokaan, että on meillä vi-e-lä paremmin, ja painan silmät ja kirjan kannet kiinni. 
Untenmailtako kauniimpi elämä? 
Armahtavampi ainakin.

vessakalenterista
24.2.2022

Kuuntelepa:

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

2 kommenttia:

  1. Muistan päivän ilman allakkaakin. Ed. päivänä kuoli Laurilan rykmentissä palvellut enoni, hän oli maamme vanhimpia miehiä ja reserviläinen jo -39.

    T. Juha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jvon

      Kunnia hänelle. Turvasi rauhan meille.
      Nyt sota on tullut lähelle taas.

      Suuruudenhullut saavat riehua mielensä mukaan. Tiedähäntä mitä sekasortoa on taas edessä.

      Tuosta Kiova-kirjasta: kaiken kurjuuden lisäksi paikalliset rosvot ja rikolliset villiintyivät 'herkuttelemaan', vapaasti saalistamaan - sääliä tuntematta.

      Poista