Elokuva-Aitta nro 4 / 1966
Josko sisältö parempi?
Käy teatterikorkeakoulua. Silti sormi siinä suuhun menee, kun ei tulevaisuudesta tietoa.
Koulumenestys laihahko:
Entä toinen uran alussa oleva, lukiossa juuri 'vanhaksi' leivottu Töölön yhteiskoulun seiskaluokkalainen Hector eli Heikki Harma?
Ainakin pitkä poika jo tuolloin: 194 cm, suomalaisen folk-laulun uusia nimiä.
Tuplasi neljännen luokan.
Palkkasoturi, johon H käänsi sanat, on levytetty tammikuussa.
- Heka ei ole yhtään leuhki, sanoo luokkatoveri Paula, ja Riitta yhtyy häneen: - Oikeastaan hän on kiusaantunut jos joku alkaa mainostaa häntä enemmän.
- Laulajaksi et siis aio - noin vakinaisesti ... kyselee reportteri Jauhiainen.
- En. Tätä lauluhommaa tehdään nyt vain niin kuin pikkuhuvina.---
Laulan nyt niin kauan kuin sitä riittää ja sitten lopetan kun kukaan ei enää halua minua kuunnella.
Eipä arvannut Hector musiikkiuransa pituutta!
Hyppään yli muotisivut, joihin kannen OP-kuvakin näyttää liittyvän.
Ylioppilasteatteri juhlii nelikymppisiään. Tottakai mukana jo Kaisa Korhonen & kumpp.
Danny Kaye edustakoon lehden filmitähtejä. Ja Lamarren Heidi sammuneita s 30:
"Loistonsa päivinä hän oli koko maailman lemmikki, Hollywoodin kuningatar, "hänen korkeutensa", jolle miehet tuhlaten syytivät koruja ja kukkakimppuja. Muutama viikko sitten Hedwig Eva Maria Mandl Markey Loder Stauffer Lee - tässä muodossa hänen nimensä todella esiintyy Los Angelesin tuomioistuimen oikeudenkäyntipöytäkirjoissa - oli syytettynä myymälävarkaudesta. Hän oli eräästä tavaratalosta varastanut 68 dollarin edestä kauneustarvikkeita ja koruja"
Noin kakkaisesti kävi 6 aviomiehen jälkeen!
Otetaas mukaan yksi tähti lisää laulelemaan, niin ei jää niin paha maku kielen päälle: Elke Sommer.
 |
| s. 5.11.1940 - elää ja porskutta yhä. |
E-A nro
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
Arvoisa hikkaj !
VastaaPoistaSulla on mielenkiintoinen potpuuri muinaistietoa koottuna yhteen pottuun !
No, kun tässä itekin vielä muistaa noita aikoja, niin kiinnitettäköön siis huomiota ainakin kolmeen eiku viiteen pointtiin :
Muistelen tuon op -ajan kirvoittaneen jonkun mainosmiehen myymään tuotettaan jotenkin jotta " Ensin oli POP, sitten tuli tämä OP, ja nyt pitää ostaa, ennen kuin on pelkkä P " !
Nykyjäänhän OP on jonniinmoinen nettihuijareitten heittouistin, jolla kalastellaan viattomia sinisilmiä klikkaamaan rahansa ulkomaanpelleille, tai kotimaan, eikä kuulemma saa pankki eikä polliisi selville !
Kristiina Halkolan koulumenestyksestä en aiemmin tiennytkään, mutta selittänee ajautumisensa uskomuskommarijoukon lyhytaikaiseksi johtajaksi.
Komeljanttarin hommissa oli kyllä uskottavampi.
Heikki Harma oli pari luokkaa alempana kun meikäläinen Töölön Yhteiskoulussa.
Erotettiin muistaakseni viikoksi pariksi koulusta, kun reksi ei oikeen tykännyt Heikin rautalankabiiseistä !
Koulun vaksi, lieneekö sellaista vakanssia enää nykyään olleskaan, oli kiinnostunut siitä, että kumpi, meikä vaiko Heikki oli pidempi.
Pani meidät selät vastakkain ... ja meikä voitti !
Sittemmin jäin parilla sentillä toiseksi, kun pikku-Heikki vain kasvoi.
Töölön yhteiskoulu olikin oikea kulttuurin kehto: Oli Jotaarkka Pennasta, Elli Castrenia ja Hectoria ... ja sitten maan hiljaisia ... kuten meikäläinen ...
Ja vaikkei uskoisi, niin oli muinoin aika, jolloin Danny Kaye oli kuuluisampi kuin Ilkka Lipsanen !
Muistan historiasta radiohaastattelun, tai ehkä näköradio-, jossa kadun kulkijoilta kyseltiin mikä mies on Danny !
Danny Kaye oli useimpien arvaus, eikä kukaan tuntenut laulaja-Dannya !
Hedy Lamarr oli puolestaan nainen, jolla oli sekä ulkoista että sisäistä kauneutta, vaikka sortuikin ikäihmisenä liiaksi sitä ulkoista epäilyttävin keinoin kohentelemaan.
Hedy kehitteli sota-aikana musiikin innostamana idean vaikeasti jäljitettävästä sota-ajan salaisten tietojen siirtelystä, vakoilutietojen salauksesta. Hienommalta nimeltään 'taajuushyppelyyn perustuva hajaspektritekniikka' ...
Oli funtsinut, miten automaattipianon eli reikänauhapianon käyttämää tekniikkaa voisi kehitellä ja soveltaa tiedonsiirtoon.
Voksi, sir
Poistaettä hän Hectorin kokoluokkaa! Niin ne mielikuvat muuttuvat. Muutaman maratonin rykäset, niin lyhenet: pari senttiä per mara, väittävät.
Tuosta Hectorista vielä: siskoin asui joskus samassa talossa jäähallin kuppeella. Meriitti sekin, tavallaan.
Tuo koko OP-muoti mennä huiskahti aikoinaan ja nyt ohi, paitsi se pankin logo, joka muka kuvas Eino Poutiaista puun takana:
https://vartsi.net/2013/02/04/viikon-puheenaiheet-22/comment-page-1/#comment-15250
Hedy Lamarkin jäi tuntemattomaksi suuruudeksi, vaan hyvä kun täsmensit.
Kaiken kaikkiaan: paljon palautuu erikoisia asioita, jos nyt ei niin tärkeitäkään, EK-A:n jokaisen numeron myötä mieleen menneiltä ajoilta.
Onhan tuo kansi ollut aikanaan aika futuristinen. Ihan kiehtova tyyli. Hector on, mitä olen lukenut, aika nöyrä mies ollut ja on kai edelleen. Danny Kayetä olisi hauska nähdä tv:ssä edelleenkin, muistikuvat ovat hauskoja.
VastaaPoistaAino
PoistaEikä Hector malta ikinä lopettaa, mitäs sitä suotta: ties monennenko jäähyväiskietueen järjesti / järjestää.
Onhan hällä ääntä ja asiaa, eikä 'Heka ei ole yhtään leuhki', kuten luokkatoveri Paula yllä vakuuttaa.
Arvoisa hikkaj ynnä muu elokuvaväki !
VastaaPoistaPakko on vielä palata tuohon automaattipianon tekniikan eleganttiin soveltamiseen salaisessa viestinnässä.
Toisen maailmansodan aikana kun ei salaisia viestejä vielä julkaistu sanomalehdissä niinku Amerikoissa nykyjään on kuulemma tapahtunut !
Hedyn oivallus on ollut, että automaattipianon joka reikä lähettää eri sävelen.
Jos sävellys on kuulijalle tuttu, niin eri taajuiset äänet eivät tule yllätyksenä ... vaan kun pannaan pianosta täysin mielivaltainen nuottijono ilmoille, niin eipä kuulija enää pysykään kärryillä.
Hedy Lamarrin oivallus lienee ollut se, että niiden nuottien sijaan salaisuuksia suoltava radiolähetin vaihtaa ns. kanavaa elikkä taajuutta aina ikään kuin jokaisen sävelen kohdalla.
Salaista sanomaa lähetetään jatkuvalla syötöllä, mutta joka sana, tavu tai kirjain eri taajuudella.
Jotta luvallinen vastaanottaja saisi asiasta selvän, on hänellä oltava avain ... siis samanlainen reikänauhasovellus kuin on lähettäjälläkin.
Hommahan voisi tietysti mennä pieleen, jos vihollinen saisi käsiinsä sen avaimen. Mutta avaimen tiedotkin lienee salattu tuolla automaattipianotekniikan sovelluksella ... Eikä luettu lehdestä !