Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Toksinen maskuliinisuus

toksinen hegemonia

Selevä peli! Siihen vielä aamuinen Lehtolan Likka.
Ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, taas. Vastahan Noora Räty haukkui Miedon, yhtä rumasti kuin Mieto naiset. Nooranko puhe punnitumpaa?

Onkin ollut vähän outoa kun aamut eivät ole alkaneet ihmisille niin tärkeillä NHL-uutisilla:
"Teuvo Teräväinen on syöttänyt kaksi ja Patrik Laine laukonut kolme maalia. Kapanen ajettu ulos päähän kohdistuneesta takl ..."

Korona ohittanut vielä tärkeämpänä lätkätulokset. Voiko muka olla mitään tärkeämpää kuin NHL:n pistemiehet ja heidän huikeat saavutukset?

Ota tästä sekasotkusta selvää!
Ottaisiko  Juhani Brander, jonka mielisanat tuolla otsikoissa. Miehen kuolemastaWSOY 2020, esseekokoelmasta otetut:


Nuo sanat määrittelevät sen miksi mies on sellainen lurkki kuin on: häpeämätön toisten tallaaja, voimanpesä, alfauros, jonka hahlossa on naisen saalistaminen. Lätkäjätkät, jotka määräävät miehen tien.

"Siihen kuuluvia piirteitä ovat muun muassa rationaalisuus, heteroseksuaalisuus, empatiakyvyttömyys, alttius väkivaltaan, naisten esineellistäminen, tunteiden patoaminen, vallan tavoittelu, menestyksen pakkovaade, yleinen kovuus, fyysisen voiman ja urheilevan miesruumiin varaukseton ihailu, kulttuurivihamielisyys, tunteiden hallinta sekä kanansiipien syönti."

Brander todistaa jotta noin on, koska hän itse on ollut juuri tuollainen mitä toksisin maskuliini, joka urheili, tappeli, nai, ryyppäsi, uhosi, muttei koskaan uhonnut lempiharrastuksellaan vaan piilotti sen, sen että oli lukenut kaikki Edith Södergranin, Helena Anhavan ja Tomas Transrömerin runot.

Melkoista tykitystä näissä esseissä, ei kaukana lätkäjätkien kaukaloaggressiivisuudesta. Selkeää kaiken kaikkiaan, ja samalla yksipuolista yhteenvetoa, kuten tämäkin, jossa kaunokirjallisuutta karttavat lukemattomat vertautuvat kieli-invalideihin.
Tutkimustulos osoittaa että 17-vuotiaat, jotka lukevat kaunoa omaavat matkalaukun jossa on keskimäärin 50 000 - 70 000 sanaa, kun taas lukemattomien sanavarasto on roikoteltavissa 15 000 sanan muovikassissa.

Tulee vaan mieleen Mutasen Onni, Kosusen Erkki, Karttusen Eemeli, Suntion Jussi ja monet muut entiaikojen sananviäntäjät, kylälänukot ja ämmät, joilla sana oli hallussa, vaikkeivät olleet lukeneet romaanin romaania, tuskin kaunosta kuulleetkaan, veistellessään  jotta 'jos mie en oo pahantekkoon mänössä nin mie oon sieltä tulossa' tai 'siellä se on meijän mökissä yloppilashatun alla pianon piällä' tai ...

Vaan eipä tämän vuonna 1978 syntyneen kirjamiehenkään paukahtelut persoonattomilta ainakaan näin perstuntumalta tunnu:

Juhani Brander. Kuva: Jussi Vierimaa
6 km/1036 km/€  = 156 h

Kirjavinkeissä tänään:
Palin: Pohjois-Korean päiväkirja

KIRJA-ARVOSTELUT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti