Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 13. huhtikuuta 2017

Saxhletin aparaatti

Pääsiäisen alla
IV Hiljaisen viikon ehtoosananen - kiirastorstaina

Ukki palaa lastenhoitokirjatutkiskelussaan vähän taaksepäin, kun muistaa mukavan vekottimen kuvan ja kummallisen nimen sille:
"Saxhletin aparaatti. Siinä on seuraavia osia. Läkkipellistä tehty säiliö, joka on hyvin maitoastian näköinen, tiiviillä kannella varustettu; siinä toimitetaan kiehauttaminen. Pullot pannaan siihen erityisessä alustassa ja pitimessä, jossa on matalat jalat. --- Jos on ulompana kauppiaasta, niin voi ostaa samalla kertaa pulloja enemmän, jonkun tusinan; sillä aina niitä ajan pitkään särkyy joku pullo kiehuttaessa. Aparaattiin kuuluu vielä metallisäiliö, jossa voidaan varistaa vettä pullon lämmittämistä varten, aina kun lasta on ruokittava. Vielä on aparaatissa emaljoitu suppilo, pari pulloharjaa ja haulia, sekä imukoita. Imukat ovat sellaisia että ne suorastaan vedetään pullon kaulalle. Ne eivät saa olla liian pienet, sekä tulee niiden olla parasta laatua, hyvää, puhdistettua kumia. Niihin laitetaan reikä paksulla silmineulalla, joka pistetään johonkin varteen, jotta saattaa neulan kären kuumentaa; kun se on kuumentunut tulipunaiseksi, pistetään sillä 2-3 reikää imukan päähän, sisästä ulospäin, mikä parhaiten käy siten, että kääntää imukan nurin."

- Näillä mennään! Eiköhän myö pääsiäinen pärjätä, päättelee ukki ja kääntelee viime vuosisadan alun Teuvo Pakkalan taidolla tanskasta kääntämää tohtori Leopold Meyerin kirjaa. Siinä on Oulun kirjamies välillä joutunut tienuuhommiin kapoisan kaunoleivän jatkeeksi. - Vaikkois koko Saxhletin apparaatti stiiknafuulia!


_________KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös


2 kommenttia:

  1. Arvoisa lausunnonpyytäjä hikkaj

    Tässä asiantuntijalausuntoni yllä kuvatusta Saxhletin apparaatista. Saxhlet kun ei itse suostunut lausuntoa antamaan. Ylppö ei skruuvinpeluultaan kerennyt.

    Kysymyksessä on alkeisversio sterilisaattorista, jossa ideana on tuhota steriloitavien esineitten mahdolliset mikrobit käyttämällä korkeaan lämpötilaan lämmitettyä vettä ja vielä korkeampaan lämpötilaan kuumennettua paineistettua vesihöyryä.

    Itse lämmönlähdettä ei näytä sisältyvän varustukseen, joten lämmittäminen tapahtunee puuhellan levyllä.

    Apparaatin varustukseen ei näytä kuuluvan lämpömittaria, ei liioin ylipaineventtiiliä. Ilmeisesti läkkipeltisen astian kansi ei ole täysin tiivis, ja astian räjähtäminen estyy sillä, että kansi lentää tarvittaessa huut helkkariin.

    Saxhletilla lienee ollut jonkinlainen käsitys mikrobien olemassaolosta ja niille epäsuotuisten olosuhteitten vaikutuksesta mikrobien elinkaareen. Olihan bakteerien olemassaolo todennettu jo 1800-luvulla, ja hygienian merkitys toki aikaisemminkin.
    Louis Pasteur todisti 1859 kokeissaan sen, mitä Saxhletin apparaatti yrittää tavoitella.

    Nykyään on saatavilla sähköllä lämpiäviä tuttipullojen sterilisaattoreita. Toimintaidea on samanlainen kuin tuossa Saxhletin apparaatissa.

    Bakteerien ja virusten hävittämiseen jostakin rajatusta kohteesta on nykyisin tarjolla muitakin menetelmiä kuin kuuma vesi tai höyry.

    On kuumalla ilmalla toimivia laitteita ja on apparaatteja. joissa tappovälineenä on UV-säteily. Myös tujaus radioaktiivista säteilyä tepsii.

    Erilaisia myrkkyjä voidaan käyttää, kuten puhdistettavien pintojen käsittelemistä vaikkapa etanolilla tai metanolilla. Moni muukin myrkky käy, vaikkapa formaliini tai etyleenioksidi.
    Ongelmana on, ettei kaikissa tilanteissa ole lainkaan sopivaa, että bakteerintappoainetta jää kohteeseen.

    Muutamat virustyypit kuolevat pois elimistön ulkopuolisista kohteista hyvinkin pian sen kummemmitta toimenpiteittä, toiset jäävät sinnittelemään päiväkausiksi.

    Jos halutaan spontaanisti steriilejä pintoja, ne on hyvä valmistaa puhtaasta hopeasta tai kuparista. Näillä pinnoilla eivät pöpöt viihdy.
    Mutta varkaat saattavat tulla ja varastaa !

    Etenkin vauvain tuttipulloihin ei ole soveliasta jättää viinaksia !

    On myös käytettävissä elegantti myrkky, otsoni. Otsonointiin perustuvassa laiteessa olemassaolevan ilman O2 muutetaan O3:ksi eli otsoniksi. Tämä tappaa tehokkaasti mikrobeja. Ja myrkyllinen otsoni voidaan samalla apparaatilla sitten taas muuttaa normaaliksi hapeksi, eikä mitään myrkkyjäämiä jää.

    Saxhletin haulien merkitys jää hieman arvailujen varaan. Kyseessä voi olla sama idea kuin kvartsipallojen käyttö kuumentamiseen perustuvissa nykysterilisaattoteissa. Pallot sitovat itseensä lämpöä ja tavoittavat epämuotoisten pikku esineitten kolot ja rakoset.

    Olisi se Saxhlet voinut vähän selittää ideaansa. Tai ehkei rahvaalle kannattanut.
    Onhan tähänkin asti ilman toimintaidean paljastamista toiminut.
    Vähän kuin kännykkä tai atomipommi.

    Kehitys kehittyy, mutta Saxhletin apparaatti on ja pysyy. Jos ei juuri tuollaisena kuin kuvissa, niin modernimpana nykyversiona, läpinäkyvin säiliöin ja sähkövastuksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      Kiitos!
      Kerrankin lääkärin lausunto josta saa selvän.

      ps
      lahjotin tuon Meyerin kirjan, Pienten lasten hoito, jälkikasvulle, pikkusen huolimattomasti lukeneena; voi olla että siinä noista kuulista tehtäs selevää, epäilen kyllä.
      Kirjan käänsi tuo 'Tukkijoen' Pakkala, joka kirjotteli paljon lapsikuvauksia. Kaipa siksikin käänsi Lastenhoitokirjan tietoja kartuttaakseen.

      Poista