Vaikka vilulla puistattaakin usein, kuten tämänaamuinen iltaisenlehden tiedote:
Sitä se raha teetättää - ja luonne. Vai? Myös katselijakuuntelijan.
Pohjustukseksi ronskia Karalahtea, josta kirjamme sankari ei juuri poikkea kovuudessaan.
Nimittäin Jarkko Ruutua luen, urheilijan urheilu-uran elämäkertaa, miten päästä kiertotieitä huippulevelille, vaikkei lahjoja huipulle olisikaan.
Jumalainen näytelmä alaotsikoltaan!
Siis helvetin kautta Paratiisiin: mutasarjoista NHL:ään?
Tappelemalla ja fyysisyydellä sekä ennen kaikkea armottomalla periksiantamattomuudella - voimalla seitsemän miehen!
Kun ensin on kuunneltu alasarjavalmentajan puhuttelu:
Smyl: - Nyt kuuntelet tarkasti, Ruutu. Otat joka ilta älyttömiä jäähyjä. Ne vahingoittavat joukkuetta. Touhussasi ei ole mitään järkeä. --- et pelaa enää otteluakaan ennen kuin saat lelusi järjestykseen ja kaivat pään ulos perseestäsi.
Ruutu "Minä katselin Smyliä ka huomasin menettäneeni puhekykyni."
Smyl: - Ymmärrätkö, Ruutu? Et ole mukana seuraavassa matsissa, ellet pysty vakuuttamaan minua siitä, että osaat pelata viisaammin ja olla muutakin kuin jäähyilevä idiootti.
Ruutu "Selvä, sanoin ja poistuin."Itkua vuoteen laidalla jossain ei missään, ainakin hemmetin kaukana kaikesta Atlantin takana keskellä ei mitään. Ruosteisella autonrämällä betonihalliin harjoituksiin. Ranne tuettuna. Yksinäisyyttä. Joukkuetoveruudesta ei paskankaan tietoa jos ei väliäkään ylemmä yrittävässä kiipiijäjääporukassa. Taivaita tavoitellaan, mutta helvetissä ollaan.
Kyllä se niin vain ja aina vaan on: kun luet elämäkerran, kenen tahansa, niin sympatiat ja empatiat pikkuhiljaa siirtyvät kerrottavaan päähenkilöön, ovatpa ennakkoluulosi ja vastenmielisyytesi kuinka valtavia tahansa.
Niin on käymässä nytkin. Oikein kohisten, kun kirjasta puolet on takana. Jarkko ei pian olekaan Ruutu, vaan Hertta.
Luistimenterävää ja pohjamutia kyntävää on kirjoittaja Tuomas Nyholmin värikynänjälki.
Arvoisa jääsählyproaktiivinen hikkaj
VastaaPoistaSe taitaa olla tuo lätkänpeluu semmonen laji, jotta siinä maineteot saavutetaan aivopierujen, häiriökäyttäytymisen ja väkivallan keinoin.
Meikä-Vox ei juurikaan tiedä jääkiekon suurmestareita, jotka olisivat rauhallisuudellaan, sivistyneellä käytöksellään tai elegantilla puheenparrellaan nousseet sensaatiolehtien lööppikuninkaiksi.
Tai ehkä kuitenkin jotkut maalivahdit.
Tai mikä meikäläinen on sanomaan.
Tutkimattomia ovat herrain tiet ...
voksi, tri
PoistaNäyttihän tuo rauhallisuuden perikuva, Jokereiden valmentaja Erkka W, eilen taas sen toisen puolensa: liki ettei kiivennyt laidan yli kaukaloon kun tuomareiden tuomiosta poltti päreensä = siis liituraitansa.
Nää olisi kaikki noissa isiseissä jos lätkänpeluuta ja muuta machopullistelu-urheilua ei olisi keksitty.
Mikäs tässä ei oo sivusta katsellessa sitä, millainen ihminen alkujaan on, mistä kehittynyt kaukalon katsojaksi - muka hitusen sivistyneemmäksi ... ;)
Arvoisa kaukalon katsoja -hikkaj
VastaaPoistaJos liiaksi kaukaloihin fiksoituu, käypi vielä niin kuin vanhassa Topeliuksen sadussa, missä isoisä pantiin nurkkaan syömään kaukalosta.
Mutta pojanpoika asiasta innostuneena vuoli jo isälleen uutta kaukaloa, jotta tämä sitten aikanaan nurkassa siitä särpimensä nauttisi.
Kaukalon katsojaksi ken ryhtyy, se kaukaloon veivinsä heittää ...
( Huomaa elegantti muunnelma vanhasta miekkapelottelutarinasta )
Tokikin parempaa korviketoimintaa ehkä tämä kuin kalashnikov testosteronimittarina !
voksi, tri
Poistakummallisen aggressiivista toimintaa kaukalon ulkopuolellakin tv-ohjelmissa:
Öylisiltana joku Sukula, sen Kassi-Alman poika pisti kupppiloita kuntoon melkosella ihmispilkalla. Siinä saivat sapiskaa niin vanhat kuin nuoretkin melkoisella jenkan tahdilla.
Melkosta ruualla riepottelua.
Eikö tuota vois herrasmiesmäisemmin ohjailla miten lohta laitetaan ja. Kesken jäi kahtelu.
Eikö tuo lie torpannu ja taklannu nuo lopulta sairaalakuntoon kuin kaukalossa ikkään - paraskin Jere?
Arvoisa ruokaohjelmakriitikko hikkaj
VastaaPoistaAina kun näköradion avaa, niin jollakin kanavalla on ruokaohjelma menossa.
Ruotsin television kesäohjelmassa Allsång på Skansen oli sikäläinen stand up-koomikko ( tai pitäiskö sanoa ståuppkomiker ) jolta kysyttiin, jotta puuttuuko Skansenin yhteislauluohjelmasta jotakin. Niin se vastasi, että ruokaohjelmaa vielä kaipaan tähän ...
voksi, tri
Poistamölähtäskö tuohon jotta Voi Sukulauta!