Almanakka - syyskuu

Eevan elokuut

Eeva Kilpi kädessä siirrymme syyskuun puolelle turvallisesti; odotettavissa punnittua puhetta ja tarkk'havainnointia millaista syksyllä pruukaa olla: Eevalla alkamassa 88. syyskuu.
Syyskuussa on aika katsella luontoa, sen eläimiä Eevan kanssa ikkunasta:

Koko ajan pelkään niiden puolesta

kuin jäsenteni menettämistä.

Ja enemmänkin.

Minähän olen vain osa kaikkea.

Minä kaiun.

Allekirjoitan ensimmäisen päivämerkinnän, lukuun ottamatta sienestystä, täydellisesti; sienestys jää harrastuksista automaattisesti pois, koska siihen liittyy olennaisena osana sipuli - tuo samperi!

• 2.9.2003  En pidä huvittelusta. Pidän loikomisesta, lukemisesta, vuoteessa-ajattelemisesta, nukkumisesta, metsäkävelyistä ja sienestyksestä.  Eeva 75 v
• 3.9.2011  Minä ikävöin sitä millaiseksi minä sinut kuvittelin.  83 v
• 10.9.2001 Maanantai klo 20.30.  Yksinäisyyden raskaimpia puolia on, että voimakkaitakaan elämyksiä ei voi jakaa, vaan ne on kannettava yksin. Ilotkin.  73 v
• 11.9.2001  Noin klo 15.53 joku soitti ja käski heti avata television. Katselin, kuin lentokoneet iskeytyivät World Trade Centerin torneihin toisella puolen maapalloa, ja tornit luhistuivat. Ja se on totta.  73 v
• 16.9.2005   Haluan tahdosta riippumattoman rakkauden.  77 v
• 23.9.2003 Klo 6.45 kun aamu hämärtää. Minä olen vastuussa koko maailmasta ja kannan syyllisyyttä ihmiskunnan teoista. Tällainen taakka. Sen kanssa on elettävä.  75 v
• 24.9.2005   Minua ilahdutti eilen poikani ja pikku Kappu-koiran käynti. Tein pannukakun. Söimme sitä kesällä keittämäni villivaapukkahillon kanssa. Kävelimme lauhassa hämärtyvässä illassa alaniityllä. Kumikaan ei loukannut toistaan.  77 v
• 24.9.2001 Maanantai.  Syksy on alkanut. Alapelto kuurassa. Minä - haudoista noussut.  73 v

 lokakuu

Onneksi vasta loppukuusta on odotettavissa hallanvaaraa!
Tänään on vielä paidaton shortsikeli juostessa - jos nyt noiden hirmukoneiden ohi rohkenee pahemmin juoksennella.

Valoa tuppaa ylenmäärin.