Fiinimpää tietenkin olisi puhua perhosesta kuin kärpäsestä. Vaikka tuskin kumpikaan kovin tuntuvan jäljen jättää, semmoisen siiven sipaisun vain.
No itikkako sitten imaissut?
Olipa tuo elikko mikä hyvänsä vaan niin vaan taas oopperassa ilta vierähti. Kyläoopperassa Lemmenjuomaa litkiessä. Gaetano Donizetti: L'elisir D'amore. Paikka Ohvanan kulttuuritalo, entinen koulu, Joensuusta parikymppiä etelään päin. Ja kun oopperasta on kysymys, niin säännöt olivat heti tiukemmat kuin Rädyn Pekalla Enossa: kiinni kännykät ja ehdoton kuvauskielto. Absolut No!
Se on aina kammottava hetki heti ensi alkuun katsomossa kun ääni tärähtää: Kamerat pois! Nauhoitus ankarasti kielletty! Jotenkin kuristava ote kurkussa: näinköhän täältä hengissä ja elävien kirjoissa pois selviää.
Ei kovin kotoisa eikä ystävällinen aloitus millekään esitykselle. Luotaan työntävä.
Ai niin oopperasta piti puhumani. Siitä itikasta.
Onpa kunnioitettavaa työtä: Mies vanhalla koululla tekee kulttuuria, puurtaa pienen joukon kanssa, ei kosiskelevaa himphamppua vaan laatu edellä käyvää. On käynyt jo vuosikausia ja useita produktioita. Tänä kesänä esitetty jo La-Lai-la, tulossa I Do! I Do! Syksymmällä Anna-Liisa Alangon runonäytelmä "Tuulinen tie".
Ja nyt tämä parhaillaan pyörivä Lemmenjuoma.
Samuli Moilanen primus motorina.
Kaksi linja-autolastillista korkeintaan kerralla katsomokapasiteetti. Eilen vain muutama paikka jäi nauttijaa vaille. Moilanen itse oli se reppana Nemorino, joka ihaillen katselee Adinaa; vaan milläs köyhä talonpoika semmoisen komistuksen itselleen ikiomakseen saisi. Tarvitaan pari pulloa huijarin lemmenjuomaa, niin siitä se sitten järjestyy.
Jonna Imeläinen, sopraano, veteli Adinan osaa niin että tuntui katsojan munaskuissa.
Jotenkin sitä epäilee ihan viimeiseen asti, että onko tämä kaikki totta, että tämmöistä poikkeavaa tarjotaan jollakin pienellä kylällä, kun yleensä ei tarjota kuin korkeintaan hirvisoppaa, rantakalaa tai kerran kesässä lakkautetun koulun pihalla ruohottuneella kentällä juosta potalletaan kyläviesti ...
Niin nämä tarjoavat tämmöistä!
Ja lisää siis on luvassa.
Inhimillistä sekin, että kun pienellä porukalla pyörittää niin joku saattaa matkalla uupua ja sairastua, niin kuin nyt kersantti Belcore, Esa A. Luukkainen. Ohjaaja Jari Salokankaan oli asettauduttava Nemorinoa kiusaavan moukan rooliin; menetteli - ja sen paremmaltahan sitten kuulostivat Samuli ja Jonna!
Huilu oli hieno, Heidi Riikonen, pianossa, Pekka Mustaniemi, häiritsi vain sähkö.
Menkäähän kuuntelulle ja katselulle, varsinkin kun hommat hoidellaan veronmaksajitta:
"Lemmenjuoma ooppera jatkaa The LittleBigMusicin alkuperäistä
toimintaperiaatetta; kulttuurilla voi elää ja sitä voi tuottaa ilman
julkisia avustuksia ja tukirahoja. Kuluva vuosi on ohjelma- ja
konserttitoimisto The LittleBigMusicin 14. toimintavuosi. Yritys tuottaa
esityksiä myös Suomen ulkopuolella. Suurin osa esityksistä on
tilausnäytäntöjä. Yleisöä kertyy vuosittain keskimäärin 10 000 - 19 000
riippuen esitysten määrästä joita vuosittain pidetään 60 - 80." Samuli Moilanen
toimintaperiaatetta; kulttuurilla voi elää ja sitä voi tuottaa ilman
julkisia avustuksia ja tukirahoja. Kuluva vuosi on ohjelma- ja
konserttitoimisto The LittleBigMusicin 14. toimintavuosi. Yritys tuottaa
esityksiä myös Suomen ulkopuolella. Suurin osa esityksistä on
tilausnäytäntöjä. Yleisöä kertyy vuosittain keskimäärin 10 000 - 19 000
riippuen esitysten määrästä joita vuosittain pidetään 60 - 80." Samuli Moilanen
Medborgare hikkaj
VastaaPoistaOn se hyvä, että taide hiljalleen hiipi raukoille rajoille, ja syrjityllekin kansanosalle tarjotaan sirkushuvia. Jos nyt leivästä vähän puutetta olisikin !
Kyllä siellä Kremliinit ja amerikkalaiset NSA:n tyypit tuskanhiessä istuivat, kun ei saaneetkaan kuvata ja ääntä tallentaa !
Mutta tavallinen musikka ( = musiikkia harrastava epäpoliittinen sukupuolineutraali das henkilö ) säilöö kaiken aivoihinsa, tai niinku ennen tavattiin sanoa, sydämeensä !
Se on muuten tuo Donizettin biisi ihan kelpo.
MeikäVox tuli joitakin vuosia hankkineeksi semmosen ääni- ja kuvatallennelevyn ( DVD:ksi jotkut sanovat ) , jossa oikein Wienin Valtionooppera esittääpi tämän laulunäytelmän. Nemorinona Rolando Villazon ja Adinana Anna Netrebko. Ihan kelpo laulajia. Oon muitakin heijän lurituksiaan ( levyltä ) kuullut.
Ja yksi hyvin nätti aaria siinä on Nemorinolla, jos kohta muuten sitä tavanomaista.
Kyllä siellä rajan pinnassa Yön Sudet ja Kolmipyörät hetkeksi unehtuu, kun saapi rauhallista musiikkia kuunnella oikein isommalla porukalla.
Silloin se joukkohysteria tai semmonen herätyskokoushenki vaan lisääpi tunnelmata.
Tuntuvat velatkin saatavilta !
Voksi, ihminen
VastaaPoistaMeillä täällä enempi kansanmussiikkia ja nightwischyä kumminkin.
Tälle musikalle alkaa upota kaikki, vai uppoaako itse musikka, mää tiijjä.
Täällä raukoilla susirajoilla on kyllä jo sen verran sivistystä liiennyt jotta kengät jaloissa kuletaan kuten sivistyneessä Suomessa, vaikkei kaikki taho uskoa siellä lännellä, Turun seuduilla varsinkaan.
Aina kun hymyä huulet sivistysasioissa kaipaavat, kaivan esiin Keskisalon Jukan tokaisun toimittajalle kun kesken kilvan piikkarin nauha oli auennut: "Kyllä meillä päin jo kenkiä käytetään."
Eli pitäs osata.
Citizen hikkaj ( huomaa sivistyskielitittelisi; City Zen,"citymietiskely", oikeen on vilosohvispainotteinen arvonimi ! )
VastaaPoistaMutta tittelit poies !
Se kun se Keskisalo on Varkaudesta kotoisin, niin lieneepi jo ympäristön paine niin kova, ettei kengännauhoja oo tarvinnu rahalla ostaa. Sillon jääpi se takuu vähän heikoille kantimille. Vieraat nauhat voi katketa, tai muuten lakata toimimasta.
Nyt kun ne Kremliinit ja NSA-tyypit joutuvat teillä siellä Lähi-Idässäpäin luopumaan nauhureistaan, ne vois ne nauhat vaikka Jukalle lahjoittaa. Niin ois varanauhaakin kyllin, jos sattuu pahassa paikassa nauhat pettämään.
Mutta nauhattakin toki pärjää. Perinnejalkineet elikkä tuohivirsut vaan jalkaan !
Jos ei niijen kanssa voita, niin huomion kuitenkin saapi. Niinku ne iranilaiset eli afganistanilaiset naispikajuoksijat huppuviitoissaan.
Ja näkyypä Jukka silloin virsuissaan kauemmin katsojille kuin hätäiset voittajat ! Mainostarroille vastiketta.
Ja vesihaudassa voi jopa vettenpäällä juosta. Jos on virsussa tarpeeksi sitä laillista arkkimeedeestä !
Laittomuuksiin ei pijä sortua.
Voksi, Ihminen
Poistaonpa noita aikoinaan ajatusraukka kiertänyt, kaikki kiinat intiat tiipetit läpikäynyt, vaan mitä on huuhtoutunut jäljelle: ämeriäkkyläisyys!
- Näillä mennään! sano mummo äpärikössä.
Virsuissakin ois Jukka eilen alittanut Syyrihin EM-kisojen estejuoksurajan, piikkariloissa pyyhälsi kymmenen sekuntia liian kovasti.
Mitä taas Varkauteen muuten tulee, niin toissailtainen Värtsilä-kesäteatteri - http://www.vartsila.fi/kesateatteri/ - esitti toisen Jukan, Itkosen, näytelmän- jä tää toinen Jukkakin on syntysin Varkaudesta.
Musiikkimieheltä, KRydmanilta, kyselin ko.operetin tykkäämisestä.
VastaaPoistaTässä vastaus:
http://hikkaj.blogspot.fi/2014/07/pyorryttiko-sittenkin-helle.html?showComment=1406539395327#c3131758570611674310