Stena ja Jussi ynnä Bob Dylan kera WW:n

XIV  soutuvarvi - 18 tuntia yhtämittaa Ykspihlajaan!

Larsmo-järvi on katala, ei tahdo löytyä väylää takaisin merelle.
Väsytti tolkuttomasti. Nukahdeltiin airoihin ja peräsimeen. 'Oli 30 astetta kuumaa eikä kumpikaan olisi ihmetellyt, jos alligaattori olisi uinut vastaan' niin amazonmainen oli tunnelma.

Kulttuuriturina  pitää valveilla. Selviää että Jussin hittibiisi Vänrikki Stålin tarinat ei kerro Suomen sodasta sen enempää kuin toisen lauantaiseuralaisen, sen Lönnrotin, Kalevala suomen sankarajasta:

"Ne ovat vapaata runoutta, leikkiä, todellisuuden osasilla, uusmuodostelmia, käänteiskuvia, negatiiveista valotettuja positiiveja, sana-asetelmien ja mielikuvien taidetta."

Ja hyvä niin.
Cajander ja Manninen käänsivät Jussia minkä taisivat, mutta, patrioottis-militaristiset ideologiat ovat valitettavasti tummentaneet heidän käännöksensä kuin röökinpoltto ja kahvinjuonti hampaat.

Ja voi että tätä Juha Hurmetta!
Kansakoulun  Kuusijuhlassa 1967 muka esitti Runebergin Johanin, siis tässä Jussina kulkevan, Kulnevin.
Kuvitelkaas nyt sinne enkeljoukkoon pieni ponteva Köpi runolle:
"Siis hurraa Kulneville! Ei lie vertaa helppo löytää kait; jos vertamme se miekka vei, sen soihan sodan laita. Jos oli meille vihamies, no, senpä hänkin meistä ties, jos riemull' iski hän kuin me, pahoinko tehty se?"
Pokkaus ja penkille takaisin.
Ei ei kyllä tähän täytyy silloin liittää myös  Kavin  kaivama legendaarinen Hevosen Torkkupeitto, paras pala suomalaista elokuvaa a la Edvin Ieppi Laine: linkki.

Stena on käyty läpi jo ajat ammot ja saatu selville että ruotsinkielinen mieshän Aleksis Kivikin loppujen lopuksi oli, suomen kieltä opiskeli ruotsiksi ja kirjeessä veljelleen Manulle vuonna 1855, parikymppisenä kieli kömpelöi tähän malliin:

"... tee valmixi minun mustat housunin ja lähetä neet tännen sillä neet toiset pöxyt ovatten hyvin rikkiset. Mutta vielä minä pyyrän yhtä, nimittäin, laina minullen viis Ruplaa hopeassa, minä maxan sen sinullen kohta kuin minä olen saanut Stutentin exaamin keskipaikalla Helmikuutta, älä ylönkatso tätä minin pyyntöönin ..."

Sitten tuleekin jo Bob Dylanin esiinastumisvuoro veneeseen, ja Walt Witmanin, joka  tuntuu olevan vapain ja viisain ihminen kautta aikojen, eikä Robert Zimmermann, tämä Bob siis, paljon huonommaksi jää:

"Dylanin laulut, joita on levytettyinä julkaistu 800-900, ovat taiteellinen monumentti, jota voi perusteellisesti verrata vaikkapa Shakespearen näytelmiin tai Picasson tuotantoon."

Mutta hei hurrit hurraa! Perillä oltiin! 18 tunnin souturepeämän jälkeen!
Kokkolassa, ja huomenna vihdoin sinne oopperaan, pari päivää myöhässä, vaan eiköhän noilla ensi-iltalipuilla silti sisään marssita.

"Väsytti niin paljon ettei väsyttänyt yhtään!"

prologi

1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 9 – 10 – 11- 12 – 13 – (13b) - 14 – 15 – 16 – 17 – 18 – 19 - 20