Verenhimoiset paarmat oikein parvena ympäröivät polkijat, yrittivät näykätä vähänkin jos vauhti hiipui. Niin ovelia olivat matkan alkaessa painaa niitä ja polkijoita, että asettuivat istumaan, matkaa taittamaan edessä polkevan kypärälle!
Juomatauot oli pidettävä lyhyinä, koska niistä muodostui paarmojen syömätauko.
Tuulenvirettä toivoimme ja ohiajavien autojen häkäkaasuja ja suhinaa, jotta nämä luontokappaleet olisivat hajaantuneet, tai - vesitykkejä Taxim-aukiolta!
No oli siinä se hyvä noissa tauoissa että nuo kiusankappaleet eivät heti älynneet lyöttäytyä matkaan kun hyppäsimme tandemin selkään ja aloimme vimmatusti veivata; kului kilometri kaksi ennen kuin hiki houkutteli ne pirulaiset pörräyshommiin.
Että semmoinen tulikuuma kesäpäivä.
Talvella emme jostain syystä paarmojen naarmuja muista kun muistelemme kaunista kesäpäivää ja ihanaa pyöräretkeä halki metsien ja vainioiden.
Tekijästä: Suomen arvostelijain liiton eli SARVin JÄSEN - ja sen tasossa huomaa 🤣😊🙃
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti