Tusina täynnä Taiteilijakukkulan väkeä. Kaikki tuttuja nimiä, myös tämänpäiväinen - 'radiosta tuttu'.
Lauantain toivotuissa levyissä ensin aina soittivat ja jälkikäteen kuuluttivat laulun ja laulajan nimen, niinhän niillä tapana oli. Sai arvuutella jos ei tiennyt.
Minä laulan sun iltasi tähtihin.
Veikko Tyrväinen (1922-1986) tenori Jäppilästä.
Oopperalaulaja, jonka ura liian varhain katkesi halvaantumiseen, jo 50-vuotiaana.
Hevosmies henkeen ja vereen.
Seuramies. Kun häneltä kysyttiin mikä on ollut mieleenpainuvin ravimuisto, hän huumorimiehenä vastasi: - Taitaa olla se, kun Pekka Herlin vietiin Vermon raveista putkaan!
Veikolle tarjottiin kiinnitystä myös Kansallisteatteriin, mutta hän pysyi Bulevardilla eli Suomen Kansallisoopperalle uskollisena koko uransa ajan. Ulkomaiset lavat saivat olla.
Oma tytär Helena Tyrväinen arvelee Suomeen jäämisen syyksi mm. kielen, liiketoiminnan, raviurheilun, maanviljelyksen, perhekeskeisyyden. Viulutaiteilija, professori Tuomas Haapanen katsoo syyksi myös muutamat laulamiseen liittyvät puutteet niin huippitenori kuin äänellisesti olikin.
Tämä särisevän radion kuuntelijahan ei niitä kyllä lapsena huomannut.
Eikä edelleenkään huomaa vaikka ikää on karttunut tai oikeastaan ei jouda niin tarkkaan kuuntelemaan kun pitää suksia pitkin metsiä tonnia jälittämässä väliaikatilanteen ollessa kohtuullisen hyvällä mallilla: -7 13/868 km/€
1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17-18-19-20-21-22-23-24-25-
47-
48-
49-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti