Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

tiistai 28. helmikuuta 2017

Se oli sitä luonnonihanata aikaa

(Jäimme eilen Nykin maratonille)

Kiteenlahden kiemuroihin

 
OSA II
 
En jälkeenpäin kysellyt kun eivät herratkaan kyselleet retkestäni, En myöskään tehnyt lisäpäiviltä virkavapausanomusta kun ei kukaan kovistellut. Näin sain yhden päivän palkan kunnalta ikään kuin palkinnoksi urheilusuorituksestani. Ja kieltämättä häpeän.
 
Aika kului, käsityöt olimme käyneet höyläämässä Loukunvaarassa, koska tilaa omalla koululla ei ollut ja Loukunvaaran koulu oli huutomatkan päässä, olletikin kun siellä se ope-Joke oli kovaääninen, ystävä jo opiskeluajoilta. Monet kiivaat pallopeliyhteenotot mittelimme naapurikoulujen välillä. Meille voitto oli harvoin tärkeämpi kuin ystävyys.

Holopaisen Tuomas pienimpänä muttei vähäisimpänä kuvan keskellä.
Huom! välituntivalvontakin pelaa.
 
Opiskelu sujui yhdysluokissa hyvin: oli mahtava nähdä sitä auttamisen halua ja riemua mitä ylemmän luokan oppilaat osoittivat alemmalla olevilleen oppituntien aikana, opettajista ei ollut puutetta, vaikka itse opettaja joskus tuskailikin kun juuri oli opettamassa miten Jeesus matkustaa aasin tamman varsalla Jerusalemiin, niin yksi kysyy että onko viisi potenssiin kolme yli sata? ja toinen jotta pittääkö huomenna tuuvva sukset? ja kolmas samaan syssyyn tuskittele miksei kukkaan kerro mikä on Mongolian piäkaupunki.
 
Keväthankien koittaessa pyyhälsimme Varsalaitumen rinteisiin monena päivänä välittämättä mitä lukujärjestyksessä luki - auringonkilo sai määrätä muutaman hankikantopäivän ohjelman. Kun taas puolestaan keskitalven pakkaspäivä vaati enemmän matematiikkaa ja äidinkieltä kuin mitä POPS määräsi.
 
Elimme luonnon ehdoilla myös syksyisin koulun alettua intiaanikesän yllättäessä painuimme viikoksi koulun alla virtaavalle joelle polskuttelemaan ja kaloja narraamaan hyvällä omallatunnolla. Tietäen että vuoden kierto kyllä tasoittaisi oppimistavoitteet. Yhtenä marraspäivänä saattoi kylänmies ilmestyä koulun pihaan ja kutsua katsomaan miltä juuri saalistettu susi näyttää, toisena Timoseen pyydettiin villankarstuuseen.
 
Elimme välillä kuin mehtäläiset, sivistyminen mielessä kuitenkin koko ajan. Emme kaivanneetkaan enempää hienouksia: Televisio oli, sekin kylän keräämä. Piirtoheitin ilmestyi jossain vaiheessa opettajan pöydän viereen mulkoilemaan ja valkokangas retkottamaan niskan taakse telineeseen. Puhelin oli tullut Karuselliin vuotta aikaisemmin. Rainakoneen paikalle hommasimme diakoneen. Ja tietenkin nurkassa odotteli malttamattomana veivaamista spriimonistuskone. Nuuh! 
 
Ulkovessat vetivät hyvin, sillä sen verran korkealle oli istuinpaikat rakennettu että valuma oli varmaa. Välitunnit potkimme jalkapalloa, monesti niin että pidimme lisistä, siirsimme tunnin alkua, jotta opettajakin pääsisi vielä maalinmakuun. Joulujuhlissa oli tunnelmaa, äitienpäiväkevätjuhlista puhumattakaan.
 
Kaiken huippu oli sitten se kun yhtenä päivänä ilmestyivät rakennusmiehet Taskiselta ja alkoivat pystyttää lisärakennusta kaikkine liikuntasaleineen, käsityötiloineen ja sisävessoineen, myös talonmieskeittäjäsiivooja oli saava oman asunnon.
Niin tapahtui, rakennus valmistui, koulu piti arvokkaan juhlatilaisuuden 22.2.1987 Havukkalanmäelle: vanhalla puolella paljastettiin sankarivainajien muistotaulu, uudisrakennus otettiin käyttöön ja Kiteenlahden koulu täytti 80 vuotta.
 
Oli hiljalleen tullut aika hyvästellä oppilaat ja opettajan vaihtaa maisemaa, häipyä kiemuratietä pitkin hyvin kuitenkin tietäen ettei tämän ihanammaksi maisema muutu eikä tämän läheisemmäksi voi lasten ja kyläläisten kanssa muualla tulla.
 
Yksitoista vuotta oli tullut täyteen vuonna 1988 Kiteenlahdessa. Yhden niistä asuin paikan päällä Väkeväisen Soinin takkahuoneessa, muun ajan huruuttelin Hondallani Rääkkylässä synnyinkodissani asuen. Oli aika  jäädä kotiin puuhakkaan pojannaperon ja juuri syntyneen tyttövauvan ja vaimorakkaan seuraksi - mitä nyt parikymmentä vuotta vielä Rasivaaran koululla siinä sivussa tuli touhuttua.
 
Eivät ne turhaan olleet jo sata vuotta takaperin houkutelleet opettajaa Kiteenlahden koululle ilmoituksella jossa sanottiin että luonnonihanalla paikalla.
 
 
 __________
*** myös



10 kommenttia:

  1. Tämmöisiä on lakkautettu tuhansittain. Melekein tulee tippa linssiin. Kun sen suvenkin ampuvat. Vain tulihan niitä lissää Vennään puolelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      psst,psst
      jos et huutele niin kerron sallaisuuven:
      Se ollii ainu johon työlläännyin koko aikana koko kylässä, mutten suven takia vaan muuten.

      Poista
  2. Hyvä vuossataisen historian saattoväki

    Sitä on Lähi-idässä ajeltu Hondalla jo AD 1900. No lähempänäpä on Jaappania kuin vaikka Pohjanlahden rannikko, minnekä Hondatkin rupesivat valumaan vasta 1965 !
    Maantieteelle emme voi mitään :-)

    Se on ollut onnekas sattumus, ettei persujen syrjäytyjänostamoa ollut vielä keksitty tulloin, etkä hikkaj ollut siihen varsinkaan liittynyt.
    No eipä ohjaajaopettaja tieteskään oiskaan.
    Fudut ois tullut jos päivän palkan oisit persuna kuitannut ilman mittään tekemättä.
    Sehän se yks persulaisnainen sai potkut, kun oli junalipuissa sotkeentunut !
    Tiukempi kuri on nykyjään !!
    Kilometritehtaalle vaan mokomat huijjarit joutavatkin !!

    Vaikka tokipa maratoonarille ois ollu niinku taivas !

    Mitä tulee susitasapainoon, niin kaukaa oli Molotov viisas, kun rajan siirrätti siihen äärelle. Ei oo sutosillakaan turhan pitkä kilometritehdasurakka eessä, kun maratoonarille tuppaavat harjoitusvastustajiksi !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      kiitos huomautuksestasi, eli korjasin, muuten ois aika vanhoja perillisiä yhellä Hikkaj Jurvosella: toisella sajalla ja ite puolentoistasaa kieppeillä!
      Vaan eikös ne Jaappanissa ookkii.

      Etpä viitannu tekemättömyysasiassa noihin kollegoihis EU:n äärilaijalla: tennistä vaan pelaavat työaikana eivätkä auta hätääntyneitä ja leikkausten tarpeissa olevia ... ;)
      http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005102883.html


      Poista
  3. Arvoisa lusmuopettaja hikkaj

    Elä vaan paljasta polliisille sitä tekemättömän työpäivän palkkaa, jottei seuraavaksi tuu istuntosalissa paikkaa leivättömän pöydän väärältä puolelta !

    Tai ehkä ei rikos ookkaan ollut niin rankka, jos ei tennistä oo tullut silloin pelattua ?

    Se on tietysti paha yleensäkin, jos liikuntoa harrastaa työaikana. Pöyvvän ääressä torkkuminen on paljon sallitumpaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      Juuassa näkyy olevan reipas nuori kunnanjohtaja, joka kikyttäs mielellään Kiky-vartin ajan liikuntoa työntekijöillä. Siitäkös rähinä ylemmiltä tahoilta. Onneks sai tahtonsa läpi ja työntekijät ovat innolla mukana.

      Ite oon miettiny jotta mistähän sais ulukopuolisen ponsorin tähän hiihtovouhotukseemme ens talaveks, kun alakaa käyvvä kukkaron piälle: mitä kun jo yli 700 km/eurova X 2 on tililtä tilille siirretty. Sen takia tänään piti jo välipäivä pitää, jotta saisi leivän piäle voita.

      Poista
  4. Arvoisa Pekka Puskan opit unhoittava hikkaj

    Elä paa voita leivälles, jätä se Tuntemattoman sotilaitten pilkkahuutoihin vanjoille !
    Nykyajan ihmisen pittää syyvvä monityydyttämättömiä rasvoja, niin oma tyytyväisyys taataan.

    Taikka jos voita paat leivälles, niin lyhyemmäks käypi leipä.
    Sanovat viisaat !
    Ei sitä toistasataa vuotta eleltäisi, niinku aluksi tuossa eellä jo näytti ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollapa toisaalla - http://immu.suntuubi.com/?cat=8&lang=fi&y=2017&m=02&d=16 - ystäväni, tosin kauan näkemätön, Immu pakinoi noista tyytymättömistä rasvasista hapoista näin:

      - Mikäs on vieraissa ravaava ylipainoinen juopotteleva mies?
      - Monityydyttämätön rasvahappo.

      Joten?

      Poista
  5. Arvoisa sananselitysopin alumni hikkaj

    Siitähän saapi se juoppolalliläski liikuntoa, sekä ravaamisesta, että niistä vieraista. Ja puhtia nuutuneeseen elämäänsä.

    Jotenka sillä hyvät kolesteroolt vaan lisääntyy.

    Pian onkin kesäteatterin tähtiroolissa.
    Vieraissa ravaava koleerinen, hoikka ja sutjakka adonis, jonka jalkain juureen kylän naisväki lakoaapi !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir
      vähän niin kun Tukkijoen Turkka: parraan piältä kuappas.

      Poista