Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

tiistai 22. joulukuuta 2015

Joululahjakirjasiivous

Kaveri jo hädissään kyselee, että mistä kummasta otat ajan ja eikö silimät jo luppase paljosta lukemisesta kun miula hyvä jos vartin verran ennätän tavata niin jo.

Mitä vielä, nytkin tätä kirjoittaessa on klo 04.31 tätä päivää; yönselässä tässä ratkaistu Kavin palindromit; luettu Lehtosta ja edistetty muidenkin lukuharrastusta ovelasti itseään armahtaen; sitä myöten keräilty kirjoja lahjoiksi itseltä pois yöpöydältä omaa lukemista odottamasta, toisen kontolle sano.

Pakko tässä on huomata rajallisuutensa ja vähennettävä pöyhkeyttään, joka näkyy olevan uusiutuva luonnonvara - sitä se Jovelikin Anttinsa kautta Onnen pojassa pohdiskelee, kumma kyllä että jopa Joel!

Suomeksi sanottuna siis:
Siivouspäivän päätteeksi siivosin siis yöpöytää: Salaman siirsin isompiin hyllyihin, Haahtelan jätin, Laxnesin siirsin jne.
Lahjakirjoiksi laitoin neljä.
Hyvällä ruokahalulla varmaan olisin nielaissut myös lahjakirjat, mutta jouluähkyn pelossa lahjoitan ne edelleen pois lukunälän kapelossa oleville lähimmillemme; tuskin saajat paheksunevat kun alustavan joulunalustonttukurkistuksen ja -silmäilyn olen jokaiseen lahjakirjaan luonut.

Joululahjakirjasiivouskäsittely alkakoon napapiirin takaa Lapista, kun sieltä joulukorttikin päivällä tulla tupsahti, kaksikin ystäviltä Hetasta:

* Kerttu Vuolab: Valon airut. Upea tarinointiromaani kirjoittajan piirtämin kuvin Saamenmaasta, missä tunturit, tuuli, luonto kaikkinensa saavat ihmishahmon; eufemismiset sadut ja tarinat  helpottavat ja pehmentävät elämää vaikeuksissa ja vastoinkäymisissä. Vuolab sai viime vuonna Gollegiella-palkinnon pohjoissaamen kirjallisuuden edistäjänä.

* Leena Leskinen: Parasta ennen. Ensin jää työttömäksi mies, sitten vaimo. Elintaso hiljalleen rapistuu ja vaimo kera miehen sen mukana. Tragikoominen tarina enempi naisen kuin miehen sisältä.
On siellä herttaisiakin tai suloisia muistumia aivan Onnen pojan luokkaa:

"Ukki lähtee yövuoroon mopolla. Tehtaan ja kosken duetto kuuluu hiljaisina iltoina pihalle.
Mummo aamulla 05.30. leivinuunin lämpö: Mie teen nyt aamusta piirakat. Iltapäivällä paan vielä kukon pellille, ukki sai muikkuja verkosta. Mie siivoan vähän, nuku sie, tyttö."


* Tiina Lehtineva: Hero - He olivat nuoria ja kuolemattomia ja maailma oli heidän.
Lautamiehenä olen kohdannut moniakin noista nuorista (jos vanhemmistakin), jotka tappelevat, valehtelevat, puukottavat, jengipomottavat, huumeillaan, tuijottavat aseen piippuun. Kirjan kansi varoittaa: TÄMÄ EI OLE ONNELLINEN TARINA. LUE JOS USKALLAT.
En siis uskaltanut, siirrän tarinan kokemattomamman ja siksikin rohkeamman käsiin.


* Helttunen, Saure ja Suominen: Mieli ja maisema - Kirjailijoiden työhuoneita.
Tätä pitikin kurkkia useampaan kertaan, toivottavasti saajat ymmärtävät kahvitahrat sivuilla, ja muutamat rypistykset. Nämä ovat elävien kirjailijoiden kämppiä, kuolleista kirjailijoista ja kodeista on kirjoittanut ja kuvannut sama kolmikko aikaisemmin teoksessa Haltiakuusen alla.
Mielenkiintoista - ettenkö sanoisi.


Nyt vain lukulahjat toisen tontun avulla pakettiin ja sitten  - hys hys ja tip tap! 
o.
d.o.t.
t.e.
l.e.m.a.a.n.
a.a.t.
t.o.a.

 - ja saajien naamaliikkeitä ... 

6 kommenttia:

  1. Oon parastaikaa lukemassa kiteeläislähtöisen Päivi nenosen erinomaisen tuoretta (Kirjokansi 2015) Maleskelulupaa. Hän kirjoittaa: "Minulla oli ja on paljon kirjoja. Kotini on niitä väärällään. Niiden muuttaminen asunnosta toiseen on yhtä helvettiä, mutta sellainen pienimuotoinen uudelleen järjestäminen on aivan erinomaista terapiaa. Niin kauan, kuin ne asuvat kanssani, en todennäköisesti tule tarvitsemaan muita psyyken lääkkeitä. Tosin kirjoilla on muiden psyyken lääkkeiden tapaan omat haittavaikutuksensa - ne kasvattavat homepölykeuhkon riskiä."

    Suosittelen kirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      pittää tarttua täkkyyn jossain vaiheessa, kilikutella Kirjokantta. Liekö toinen p-karjalainen kustantaja Ilias luopunu jo leikistä.

      On näissä kirjoissa sehhii hyvä puoli jottei huoli kylään lähteä ja ei tuu riitoja vaikkois er mieltä kirjan kirjottajan kanssa.

      Poista
  2. Ilias lopetti, rotestilistoja ovat kilikutelleet. Mitäs mänivät kustantelemaan meikäläisen novellija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EI
      Se on harmi. Aina milloin painetun sanan paikat vähenevät, pian käy kuin N-Liitossa (ja pian Venäjällä taas?), missä itsekustannettu ja levitetty samizdat oli ainoa keino sanansa läpiviemiseksi.
      Kepeämpänä mallina: http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/harmsiaadi-ja-he-kaikki-rakastivat-venalaista-kirjallisuutta/

      Poista
  3. Ei huonoa, eikä pelkkää "Seasonia", tässä länsisuomalaisen jäykkä toivotus!
    Mikä Haahtela sinulle jäi yöpöydälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KR
      ilahdutti ilmoituksesi - jäykkäpä jäykkä.

      Ihan kutkuttaa saada tuo Lehtonen luettua, Onnen poika vetelee viimeisiään tuossa pöydällä(, jossa se Haahtelan Katoamispiste)siihen vaiheeseen että pääsen sinne seuduillesi lintukotoilemaan.
      Näkyy sen tehneen remontoidessaan huvilaansa Vähä-Vohlisaaressa =
      http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-kokoelmat/kotiseutuaineisto/kirjallista_elamaa_valkeakoskella_ja_saaksmaella/hakemisto/lehtonen__joel/

      Lopuksi toivotan Sinulle ja lähimmäisillesi oikein lämpöisenherkkää Syntymäjuhlaa! Ja varsinkin ensi vuonna ...

      Poista