- Kirjakammio on kirjasto/lainastolle Agricolan keksimä ensimmäinen nimi. (Kalulainaamo olisiko nykyisin sopivin nimi tuolle laitokselle, joka lainaa vasaroita, sahoja, lumikenkiä...)
- Sairauskulukorvausvakuutusta ei yli 85-vuotias voi saada.
- Nokian johtajista yksi, yrittäjäksi ryhtynyt Minna-Liisa Vesanen, pesee nykyisin kollegoidensa pyykkiä.
- Omalääkäri. (Aha, selkokielinen TV-tohtori Risto Laitila vastailee nyt täällä.)
- 'Tunteet yhä tallella' - iäkkäilläkin (ja puilla, niinhän Velssikin, 89, sanoi, kun kurvasi autonnokan pihaan, kampesi ikkunaa auki ja loihe: - Ne on nuila puilakkii tunteet. No silloin oli kesä, nyt lienevät tunteet aika jäässä...)
Hei mutta tähän stop ja tunteet esille!
ET-lehti 2/19 alusta auki, sillä siellä päässä on paljon luettavaa, heti tosisekaisen kansikuvan jälkeen:
Hannu Mäkelä aloittaa ET:n uutena kolumnistina: Mäkelän ajatuksia suomen kielestä ja mielestä -
Miksi suomen kielen annetaan rapistua?
Tuon edellä kuitenkin pitkä haastattelu otsikolla
Loppuelämäni yritän olla optimisti
"Kirjailija Hannu Mäkelä oli 60 ensimmäistä vuottaan pessimisti. Ikääntyminen ja valoisa suhde viimeiseen vaimoon herättivät hänessä optimistin. Sellaisena hän aikoo pysyä, vaikka vaimo kuoli."
Hienon herkän kirjan tekikin Hannu, viime vuoden vaikuttavimman,
Sveta-suhteestaan:
Valo.
Vaan mitäs nyt on tapahtumassa!
Näyttäis taas Hannu olevan hullaantumassa, jos en perin väärin tuoreita runoja tulkitse hänen
Mutinaa-blogistaan.
'Tänään on sunnuntai, lepopäivä ja pyhäpäivä, ainakin joillekin. Minullekin se on sellainen. Olen sattuneesta syystä ollut runollisella päällä, mutta syynä siihen on ollut muukin kuin pelkkä lumen tulo.'
- Kryptista, huokaisisi Rydman.
Lisää löylyvettä, roiskien, kiukaaseen:
"Kun kohtasin sinut ja salama välähti
ei silloin kysytty mieltä tai kieltä.
Sen paras sana ei enää ole edes minä
vaan saman tien vielä tutummaksi
ja aina vain läheisemmäksi tuleva,
yhä omempi ja rakkaampi sinä."
"Sinä se olet, ojennan käteni
ja niin kohtaan sinut taas
kuten silloin kun heti tunnistin sinut
vaikka emme olleet koskaan tavanneet."
"Niin vain äkkiä kävi sinulle ja minulle,
että saavuimme samaan aikaan ja paikkaan,
mikä koskaan enää ei voisi toistua."
Ei tuo vanhaakaan voi olla, koska näissä ovat vasta leimatut:
1.2 / 2.2.2019
Vaikka voihan olla: ne muistot, ne muistot. Ei, eivät ne noin tuoreena pulppuaisi. Vartoillaanhan, mitä tuleman pitää.
'tässä uudessa elämässä
kaikki tapahtuu kuten määrä on.
Tähän mekään emme enää jää,
vaan kuljemme eteenpäin
juuri niin kuin myös kevät
on tuossa kuusten takana
vaikkei sitä vielä kuulu eikä näy.'
Pidetään peukkua!
Vaan tuo ET-lehden kansi: Mikä tura! Kamala - kamalasti kamaa
=
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
PS kesken kaiken:
Matti Nykänen on kuollut.
(nyt muutkin kuin Ile Vainio pääsevät suremaan - no tulihan se sieltä!)
