Almanakka - Joulukuu

Isolla kirjaimella lopetetaan, koska isolla näköjään on aloitettukin kuukausi: Tammikuu.

Eevan kunniaksi.

Vuosien vieriminen on nyt pistettä vaille - ennen uusia vuosia. Eeva Kilpeä jos ketä on syytä kuunnella, luonnonkunnioittajaa viimeiseen tinkaan. Linkolaa äidillisempää otetta, jyrkkyyttä kuitenkin ja selkeitä rajoja meille penikkatautisille.

2.12.

klo 23.56.

Minä olen taistelija ja näkijä. Tyydyn siihen, Alistun tehtävääni. Siihen on suostuminen.

Ei muuta tietä.  2003 - 75 v.

(Taas hybris-kohtaus! 2011 - 83 v.)

5.12.

*Me erosimme, Mikko ja minä, 30 vuotta sitten: ei ehkä olisi pitänyt.  1996 - 38 v.

6.12.

Torstai klo 0.21.

Ihminen ei pysty kaikkeen, mutta aika paljoon hän pystyy kuitenkin.  2001 - 73 v.

7.12.

Klo 23.17.

Eläiminä, miehinä ja lapsina lähestyy Jumala naista.  2001 - 73 v.

16.12.

Sunnuntai klo 13.54.

Ihmiset kuolevat ikävään. Ehkä kaikki olennot kuolevat ikävään.

He ikävöivät itsensä kuoliaiksi. 2001 - 73 v.

19.12.

Sunnuntai-ilta klo 22.42.

Kun lumi tulee, mieli rauhoittuu. Ihmismielikin on niin lähellä luontoa ja luonnon rytmiä kaikesta vieraantumisesta huolimatta. Kaikki on hetken puhdasta, kaunista ja levollista. 2004 - 76 v.

22.12.
Klo 5.05.
Elämähän on täynnä paradokseja. Vatsa on ruoansulatusta varten eikä siedä ruokaa. Olen kasvissyöjä enkä erityisemmin pidä kasviksista. Toiset kaipaavat ihmissuhdetta voidakseen riidellä, he eivät pysy terveinä ilman riitaa (väitti isä äidistä!). Jotkut ovat maailmanparantajia koko ikänsä, mutta inhoavat ihmisiä. Minä kärsin yksinäisyydestä, mutta en siedä seuraa.  2005 - 77 v. 

24.12.

Niin kaukaa lapsuuden joulut hohtaa

ja niissä toiveet ja tosi kohtaa

kuin satukirjassa konsanaan,

ei haihdu ne mielestä milloinkaan.

(Vanhaa muistoalbumia mukaillen) 

31.12.

*Viimeinen yö. On 52 vuotta siitä kun Mikko ja minut vihittiin Tainionkoskella kirkkoherran kansliassa vuoden viimeisenä päivänä 1949.  2001 - 73 v.

marraskuu